Maalämpö on puhdasta, uusiutuvaa luonnon energiaa

Maalämpö on maaperään varastoitunutta auringon lämpöenergiaa ja maan sisuksista johtuvaa geotermistä energiaa. Maalämpö on siis puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa. Lämpöpumpputekniikan avulla sitä voidaan käyttää rakennusten ja käyttöveden lämmitykseen. Kesällä maalämmön lähteenä toimivaa energiakaivoa voidaan käyttää myös kiinteistön viilentämiseen.

Lämmönkeruupiiri kerää maalämmön talteen

Maahan asennettava lämmönkeruuputkisto eli keruupiiri voidaan kaivaa vaakasuoraan pintamaahan, upottaa vesistöön tai upottaa kallioon porattuun reikään. Kallioon porattua reikää kutsutaan lämpökaivoksi, energiakaivoksi tai maalämpökaivoksi, ja se on keruuupiirin toteutustavoista yleisin. Lämpökaivo sopii pienellekin tontille ja on energiansaannin kannalta tehokkaampi kuin vaakapiirit.

Lämmönkeruuputkistossa kiertää jäätymätön, ympäristöystävällinen nesteliuos eli maaliuos, johon maaperässä varastoitunut lämpö sitoutuu. Maalämpöpumpun höyrystimessä tätä lämpöä otetaan talteen kylmäaineeseen noin kolmen asteen verran.

Maalämpöpumppu siirtää maalämmön kiinteistön lämmitykseen

Maalämpöpumpun toimintaperiaate on samanlainen kuin jääkaapin – jääkaapista lämpöä siirretään ympäröivään huonetilaan, kun maalämpöpumppu taas siirtää lämpöä maaperästä talon lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen.

Maalämpöpumppu koostuu kahdesta lämmönvaihtimesta/lämmönsiirtimestä: höyrystimestä ja lauhduttimesta, kompressorista, paisuntaventtiilistä sekä kylmäaineesta, jonka olomuodon muutoksiin lämpöpumpputekniikka perustuu.

1) Lämmönkeruuputkistossa kiertävä maaliuos tulee toiseen maalämpöpumpun kahdesta lämmönvaihtimesta, höyrystimeen, jossa se kohtaa maalämpöpumpun jääkylmän kylmäaineen – kylmäaine höyrystyy. 2) Kaasuuntunut höyry johdeteen kompressoriin, joka puristaa sen korkeaan paineeseen lämmittäen kaasun. 3) Lämmitetty kaasu ohjataan maalämpöpumpun toiseen lämmönvaihtimeen, lauhduttimeen, jossa lämmitettävä kiertovesi jäähdyttää kylmäaineen nesteen ja kaasun seokseksi vapauttaen lämmön talon lämmitysjärjestelmän (4) käyttöön sekä käyttöveden lämmitykseen. 5) Kylmäaine johdetaan paisuntaventtiiliin, jossa kylmäaineen paine laskee tehden siitä jälleen täysin nestemäistä. Höyrystimessä prosessi alkaa uudestaan kylmäaineen kohdatessa lämpimämmän maaliuoksen.

Lämmönjako

Vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän avulla lämpöpumpun tuottama lämpöenergia jaetaan rakennuksen tiloihin lämpöpattereiden, lattialämmityksen tai ilmalämmityksen kautta. Lämmin käyttövesi lämmitetään varaajassa ja johdetaan kiinteistön käyttövesijärjestelmään.

Parhaimman hyötysuhteen maalämpöpumpusta saa, kun lämmönjako toteutetaan lattialämmityksellä tai muulla matalalämpöisellä tavalla. Lattialämmityksessä menoveden lämpötila on matalampi (28–40 astetta) kuin esimerkiksi patterilämmityksessä, jossa menoveden lämpötila voi olla 35–60 astetta. Patterilämmitys ei kuitenkaan sulje pois maalämpöä, sillä Gebwell-maalämpöpumpuilla voidaan tuottaa jopa 60-asteista vettä luotettavasti.