Synteettiset kylmäaineet ja PFAS-yhdisteet

Synteettiset kylmäaineet, kuten laajasti käytetty R410A, ovat jo pitkään olleet keskeisessä roolissa lämpöpumpuissa ja ilmastointilaitteissa. Niiden käyttömukavuus ja tehokkuus ovat tehneet niistä suosittuja erityisesti rakennusten jäähdytyksessä ja lämmityksessä. Viime vuosina on kuitenkin noussut esiin vakava huoli: monien näiden kylmäaineiden hajoamistuotteet kuuluvat PFAS-yhdisteisiin – per- ja polyfluorattuihin alkyyliyhdisteisiin, jotka tunnetaan myös nimellä ”ikuisuuskemikaalit”.

Mitä ovat PFAS-yhdisteet?

PFAS-yhdisteet ovat synteettisiä kemikaaleja, joita on valmistettu 1940-luvulta lähtien monenlaisiin teollisiin ja kuluttajatuotteisiin. Käyttökohteita ovat mm. kylmäaineet, palonestoaineet, teflon-pinnoitteet, veden- ja rasvankestävät pakkaukset, vaatteet ja kosmetiikka. Yhdisteet kestävät poikkeuksellisen hyvin lämpöä, vettä ja rasvaa – ominaisuuksia, jotka tekevät niistä hyödyllisiä, mutta samalla erittäin pitkäikäisiä ja vaikeasti hajoavia ympäristössä. Näiden yhdisteiden molekyylirakenne estää niiden luonnollisen hajoamisen, minkä vuoksi niitä kertyy vuosikymmenten ajan ympäristöön, eläimiin ja ihmisiin.

Kylmäaineiden yhteys PFASiin

Monet nykyisin käytössä olevat synteettiset kylmäaineet, kuten R410A, R134a ja R32, sisältävät fluorattuja hiilivetyjä (HFC-yhdisteitä). Vaikka nämä aineet itsessään eivät välttämättä ole PFAS-yhdisteitä määritelmän tiukimmassa merkityksessä, ne hajoavat ilmakehässä yhdisteiksi, jotka käyttäytyvät PFASien tavoin – eli kertyvät, säilyvät ja aiheuttavat riskejä. Superkasvihuonekaasujen, kuten HFC23, lisäksi niiden tuotantoprosessit voivat tuottaa varsinaisia PFAS-yhdisteitä.

Pitkäkestoiset vaikutukset ympäristöön

PFAS-yhdisteitä on löydetty maaperästä, pohjavesistä, järvistä ja meristä eri puolilta maailmaa, varsinkin fluorattuja yhdisteitä valmistavien ja hyödyntävien tuotantolaitosten läheisyydessä. Yhdisteet leviävät ilmateitse ja kertyvät vesistöihin ja ravintoketjuihin, ja voivat vaikuttaa elinympäristöihin sukupolvien ajan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa on alueita, joissa on jouduttu rajoittamaan teollisuustuotantoa ja elintarviketuotantoa PFAS-saastumisen vuoksi. PFAS-yhdisteet kertyvät elimistöön, eivätkä poistu helposti. Ne ovat havaittavissa verinäytteissä jopa vuosia altistumisen jälkeen.

Sääntely kiristyy Euroopassa – REACH-päivitys vahvistaa PFAS-rajoituksia

PFAS-yhdisteiden tulevaisuus on tällä hetkellä myös EU-tason lainsäädännön keskiössä. Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) käsittelee parhaillaan laajaa rajoitusehdotusta PFAS-yhdisteiden käytön vähentämiseksi. Tämän tueksi Euroopan unionin REACH-asetus (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) ollaan päivittämässä vuoden 2025 aikana. Päivityksen tavoitteena on vahvistaa kemikaaliturvallisuutta kiristämällä vaarallisten aineiden rajoituksia, erityisesti PFASien osalta. Samalla pyritään vähentämään yksittäisten lupamenettelyjen tarvetta ja paikkaamaan tiedonpuutteita – tavoitteena turvallisempi ja kestävämpi kemikaaliteollisuus koko Euroopassa.

Luonnolliset vaihtoehdot – kohti turvallisempaa tulevaisuutta

On selvää, että synteettisten kylmäaineiden aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit eivät ole enää sivuutettavissa. Tämän vuoksi EU:n F-kaasuasetus tiukentaa kylmäaineiden käyttöä, ja markkinoilla siirrytään yhä enemmän luonnollisiin vaihtoehtoihin, kuten R290 (propaani) ja R744 (hiilidioksidi). Nämä aineet ovat paitsi energiatehokkaita myös ympäristöystävällisiä, sillä ne eivät muodosta pysyviä ja haitallisia hajoamistuotteita.

Entä nykyiset lämpöpumput – onko syytä huoleen?

Vaikka PFAS-yhdisteiden ja fluorattujen kylmäaineiden ympäristövaikutuksista käydään kasvavaa keskustelua, on tärkeää huomata, että jo käytössä olevat synteettistä kylmäainetta hyödyntävät lämpöpumput saavat edelleen olla käytössä eikä niitä olla kieltämässä. Euroopan unionin ja Suomen viranomaiset eivät ole asettaneet rajoituksia jo asennettujen laitteiden käytölle. Näitä laitteita saa käyttää ja huoltaa niiden elinkaaren loppuun asti normaalisti ja turvallisesti.

Lisäksi on hyvä ymmärtää, että synteettisen kylmäaineen käyttö kotitalouksissa ei aiheuta välitöntä terveysuhkaa. Kylmäaine on suljetussa kierrossa laitteen sisällä, eikä se pääse normaalikäytössä ympäristöön tai sisäilmaan. Mahdollisia päästöjä voi syntyä lähinnä huolto- tai purkutöiden yhteydessä, mutta nekin ovat vältettävissä, kun työt tehdään ammattilaisten toimesta asianmukaisin varotoimin.

Vaikka siirtymä ympäristöystävällisempiin kylmäaineisiin, kuten propaaniin (R290) ja hiilidioksidiin (R744), on käynnissä, se tapahtuu asteittain. Uudet säädökset ohjaavat tulevaa laitekehitystä ja markkinoita, mutta eivät pakota kuluttajia vaihtamaan toimivia laitteitaan ennenaikaisesti.

Yhteenveto

PFAS-yhdisteet ovat yksi aikamme merkittävistä kemiallisista ympäristöhaasteista. Synteettisten kylmäaineiden käyttö ja valmistus voivat kiihdyttää niiden leviämistä ympäristöön ja lisätä altistumista ihmisille. Siksi siirtyminen luonnollisiin kylmäaineisiin on paitsi tekninen ja taloudellinen myös eettinen valinta – puhtaamman, turvallisemman tulevaisuuden puolesta. Jos kotonasi on jo lämpöpumppu, jossa on esimerkiksi R410A-kylmäaine, voit käyttää sitä huoletta edelleen. Samalla voit kuitenkin seurata kehitystä ja varautua tulevaisuudessa siirtymään luonnollisiin vaihtoehtoihin, kun laitteesi aikanaan tulee tiensä päähän.

Valmistamissamme Gebwell G-Eco lämpöpumpuissa käytetään luonnollista R290 kylmäainetta, tutustu G-Eco lämpöpumppuihin.