Itä-Suomen teknologiateollisuus kasvuun yhteistyöllä

Teknologiateollisuuden Itä-Suomen kolme aluejohtokuntaa kokoontui ensimmäistä kertaa yhteiseen kokoukseen Gebwellillä 28. elokuuta 2025. Haastattelimme Teknologiateollisuuden Itä-Suomen aluepäällikköä Esa Näätästä Itä-Suomen tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.

Miltä Suomen ja erityisesti Itä-Suomen teknologiateollisuuden näkymät näyttävät juuri nyt?

Suomen ja erityisesti Itä-Suomen teknologiateollisuuden näkymät ovat pitkään jatkuneen epävarmuuden jälkeen muuttumassa varovaisen positiivisiksi. Vaikka globaali markkinatilanne on toki edelleen haastava geopoliittisten konfliktien, tullikiistojen ja koko ajan pahenevien ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden vuoksi, investointiympäristö on viime aikoina parantunut. Tilauskannat lähtivät kasvuun viime keväänä ja korkojen lasku on tehnyt rahoitustilanteesta suotuisamman. Kysyntä ei ole kadonnut, ja taustalla on nähtävissä patoutunutta tarvetta, mikä voi vauhdittaa markkinoiden elpymistä loppuvuotta kohti.

Mitä asioita Teknologiateollisuuden aluejohtokunta haluaa erityisesti edistää Itä-Suomessa tällä hetkellä?

Itä-Suomen teknologiateollisuuden aluejohtokunta haluaa edistää erityisesti yritysten välistä yhteistyötä, jonka tarvetta Itä-Suomen syrjäinen sijainti ja rajallinen työvoiman saatavuus jatkossa korostavat. Meillä on monia kaikille yhteisiä teemoja, jossa yhteistyötä voidaan tehdä esim. tekoälyn hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa niin, että siitä saadaan liiketoiminnalle konkreettista hyötyä pelkän kokeilun sijaan. Samalla aluejohtokunta painottaa työvoiman saatavuuden turvaamista muun muassa ulkomaalaistaustaisten osaajien paremmalla kotouttamisella. Yhteistyötä voidaan ja tulisi tehdä myös yli maakuntarajojen.

Mihin jäsenyritysten, kuten Gebwellin, kannattaa varautua alan muutoksiin seuraavien vuosien aikana?

Seuraavien vuosien aikana yritysten kannattaa varautua useisiin alan muutoksiin. Ensinnäkin työvoiman saatavuuteen liittyvä kielikysymys nousee entistä tärkeämmäksi, sillä osaajapulaa ei voida ratkaista pelkästään suomenkielisillä työntekijöillä ja yritysten olisi hyvä miettiä, miten kansainvälisiä osaajia voidaan hyödyntää tehokkaammin sekä nykyisessä tekemisessä että vaikkapa uusien vientimarkkinoiden avaamisessa. Tekoäly tulee muuttamaan työn tekemisen tapaa, lähiaikoina erityisesti toimihenkilötehtävissä ja toimitusketjujen hallinnassa, ja sen varhainen hyödyntäminen voi tuoda merkittävää kilpailuetua. Myös robotisaatio etenee lähivuosina vaiheittain, ja yritysten kannattaa jo nyt pohtia, miten ihmisten ja robottien yhteistyö voidaan järjestää mahdollisimman tehokkaasti. Tässä piilee merkittävä mahdollisuus nostaa tuottavuutta. Lisäksi korostuu tuotannon skaalautuvuuden varmistaminen, jotta kapasiteettia voidaan joustavasti sopeuttaa kysynnän mukaan. Samalla on syytä tarkastella toimitusketjuja ja varautua mahdollisiin globaaleihin häiriöihin tekemällä riskianalyysejä ja suunnittelemalla vaihtoehtoisia hankintakanavia.

Mikä on Itä-Suomen suurin mahdollisuus teknologiateollisuuden näkökulmasta? Mikä tekee Itä-Suomesta erityisen muuhun Suomeen verrattuna?

Itä-Suomen suurin mahdollisuus teknologiateollisuuden näkökulmasta liittyy puhtaaseen ja päästöttömään energiaan sekä sen ympärille rakentuvaan teollisuuteen. Alueella on jo valmiiksi saatavilla puhdasta sähköä, ja jos sen saatavuutta pystytään lisäämään, se mahdollistaa esimerkiksi vedyn ja ammoniakin tuotannon sekä houkuttelee alueelle uutta teollisuutta. Itä-Suomen erityisyys on teollisuusmyönteinen ilmapiiri, valmiit teollisuuspaikkakunnat, kuten esimerkiksi Leppävirta, sekä oppilaitokset, jotka pystyvät kouluttamaan tarvittavaa työvoimaa. Lisäksi alueella on merkittäviä osin vielä täysimittaisesti hyödyntämättömiä luonnonvaroja, kuten vaikkapa kierrätetyn puun eri jakeet, ja hyvä osaamistaso, mikä yhdessä tekoälyn ja digitaalisten palveluiden kehityksen kanssa luo vahvan pohjan tulevaisuuden kasvulle.

Mikä on ollut Teille tämän vuoden suurin oivallus teknologiayritysten kanssa työskennellessä?

Tämän vuoden suurin oivallus teknologiayritysten kanssa työskennellessä on ollut se, että tekoäly kiinnostaa kaikkia, mutta harva vielä osaa hyödyntää sitä liiketoiminnassaan. Olemme tavallaan etsikkoajassa – ne yritykset, jotka onnistuvat löytämään tavat tehdä tekoälystä aidosti bisneshyötyä, saavat merkittävän kilpailuedun. Tekoälyllä on potentiaali muuttaa perinteiset toimintamallit täysin, kuten se on tehnyt esimerkiksi taksialalla ja viihteen kuluttamisessa. Lisäksi sen vaikutus ei riipu sijainnista: tekoälyn avulla voidaan kehittää palveluja ja prosesseja yhtä lailla Itä-Suomessa ja Lapissa kuin muualla maailmassa.

Jos voisit tiivistää Itä-Suomen teknologiateollisuuden tulevaisuuden yhteen sanaan, mikä se olisi?

Jos Itä-Suomen teknologiateollisuuden tulevaisuus pitäisi tiivistää yhteen sanaan, se olisi yhteistyö. Alueen vahvuus syntyy maakuntarajat ylittävästä tekemisestä – kun yritykset, oppilaitokset ja alueet yhdistävät voimansa, pystytään rakentamaan kilpailukykyä ja hyödyntämään mahdollisuuksia myös kansainvälisillä markkinoilla. Yksin eteneminen on haastavaa, mutta yhdessä Itä-Suomesta voidaan ponnistaa maailmalle.

Kiitos haastattelusta ja ajatuksista Esa Näätänen!