Kaukolämmön vihreä siirtymä – missä mennään nyt?
Jututimme FinDHC:n toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suoniota Itä-Suomen Energiapäivillä toukokuussa 2025 Leppävirralla. Kysyimme häneltä näkemyksiä Suomen kaukolämmön tilasta ja tulevaisuudesta.
Missä vaiheessa Suomen kaukolämpöverkostot ovat tällä hetkellä vihreän siirtymän suhteen? Mitä konkreettisia askelia on jo otettu fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi?
”Voisi sanoa, että vihreä siirtymä on Suomessa kaukolämmön osalta pitkälti tehty. Energiateollisuuden tilastojen mukaan noin 73 % kaukolämmöstä tuotettiin viime vuonna uusiutuvilla energialähteillä, hukkalämmöillä ja sähkökattiloilla. Olemme siis lähes samalla tasolla kuin sähköntuotannossa. Kivihiilen polttohan on lopetettu kautta maan. Maakaasun ja turpeen osuus on myös minimaalinen. Monin paikoin on siirrytty biopolttoaineisiin, ja rinnalle on tullut sähkökattiloita ja muita korvaavia ratkaisuja,” kertoo Katja Kurki-Suonio.
Onko realistista ajatella, että kaukolämpö voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa kokonaan ilman polttamista?
”Se riippuu tulevaisuuden aikajänteestä. Nyt on pitkälti siirrytty fossiilisista polttoaineista biopolttoaineisiin, jotka kattavat noin puolet tuotannosta. Suunta on ollut selkeä: tuotantoa on ohjattu voimakkaasti biopolttoaineisiin ja hukkalämpöjen hyödyntämiseen. Samalla kehitetään jatkuvasti myös ei-polttoon perustuvia ratkaisuja kuten lämpöpumppu- ja sähkökattilaratkaisuja. Tulevaisuudessa saattaa tulla myös täysin uusia teknologioita, kuten ydintekniikkaan pohjautuvia ratkaisuja.
Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että niin kauan kuin Suomessa on metsäteollisuutta ja sen sivuvirtoja, joita ei pystytä hyödyntämään jalostetummin, ne kannattaa kiertotalouden hengessä hyödyntää energiantuotannossa polttamalla, sen sijaan että ne jäisivät hyödyntämättä. Sama koskee yhdyskuntajätettä: vaikka lajittelu ja kierrätys ovat kehittyneet, aina jää jonkin verran materiaalia, jota ei voida kierrättää ja joka käsitellään termisesti energiaksi. Tällä hetkellä nämä poltettavat jakeet ovat osa kokonaisuutta, mutta suunta on selkeästi kohti yhä vähäpäästöisempiä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja,” Kurki-Suonio pohtii.
Millaisena näet lämpövarastojen, hukkalämmön ja lämpöpumppujen merkityksen puhtaamman kaukolämmön kehittämisessä?
”Niiden merkitys on erittäin suuri, myös koko energiajärjestelmän ja sähköverkon näkökulmasta. Lämpövarastot mahdollistavat energian tehokkaan varastoinnin tilanteissa, joissa esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaihtelee. Hukkalämpöjen hyödyntäminen ei ole uusi asia, mutta nykyaikaiset lämpöpumput pystyvät ottamaan talteen entistä alhaisempia lämpötiloja ja muuntamaan ne tehokkaasti rakennusten ja kaukolämpöverkkojen käyttöön. Useilla paikkakunnilla on jo käytössä lyhytaikaisia akkuratkaisuja, joilla voidaan tasata vuorokauden sisäisiä kulutuspiikkejä. Sen sijaan pidempiaikainen lämmön varastointi, esimerkiksi kausi- tai viikkotason energiavarastot, on vielä osittain kehittyvä alue. Näitä ratkaisuja on kuitenkin tulossa lisää, ja niillä tulee olemaan tärkeä rooli koko energiajärjestelmän joustavuuden ja toimitusvarmuuden kannalta,” Kurki-Suonio arvioi.
Miten eri kokoisten kaupunkien ja kuntien kaukolämpötoimijat eroavat valmiudessa siirtyä kohti päästöttömiä ratkaisuja?
”Siirtymävauhti vaihtelee paikkakunnittain. Pienemmillä paikkakunnilla biopolttoaineisiin siirtyminen on monesti tapahtunut jo aikaisemmin, kun taas suurissa kaupungeissa muutokset edellyttävät laajempia investointeja ja useampia rinnakkaisia ratkaisuja. Toisaalta suurissa kaupungeissa muutos vaikuttaa kerralla suureen määrään kiinteistöjä,” Kurki-Suonio sanoo.
Miten näet kaukolämmön tulevaisuuden Suomessa?
”Kaukolämmöllä on Suomessa vahva tulevaisuus. Nykyinen infrastruktuuri mahdollistaa monipuolisen energian hyödyntämisen, kuten teollisuuden hukkalämpöjen ja esimeriksi jätevesien lämmön talteenoton. Myös erilaiset kaksisuuntaiset kytkennät ovat yleistymässä. Suomen vahvuutena on ollut alusta lähtien monipuoliset ratkaisut, eikä mikään yksittäinen teknologia ole ollut hallitseva. Vihreä siirtymä on jo pitkälti tehty, ja kehitys jatkuu kohti yhä vähäpäästöisempiä ja energiatehokkaampia ratkaisuja. Kaukolämpö pysyy merkittävänä osana energiajärjestelmäämme myös tulevaisuudessa,” vakuuttaa Kurki-Suonio.