Energiakriisi aiheutti kehitysloikan kohti puhtaamman lämmön tulevaisuutta – kunnilla ratkaiseva rooli muutoksen tekijänä
Kolmasosa rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisista näkee energiakriisin vaikuttaneen lämmitysjärjestelmien valintaan. Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi on muuttanut suhtautumista siihen, mitä lämmitysmuotoja pidetään järkevinä. Asia selvisi Gebwellin teettämässä tutkimuksessa. Erityisesti kiinteistöpäälliköillä energiaratkaisuissa painavat kustannus- ja energiasäästöjen lisäksi kestävän kehityksen arvot.
Gebwell selvitti nyt toista kertaa kiinteistöalan ammattilaisten näkemyksiä kiinteistöjen energiaratkaisuista tulevaisuudessa. Kuten viime vuonnakin, puolet isännöitsijöistä ja kiinteistöpäälliköistä suunnittelee energiamuodon vaihtoa hallinnoimiinsa kiinteistöihin. Kaikista vastaajista 68 prosenttia sanoo suurimmaksi syyksi energia- ja kustannussäästöt.
Huomattavaa on, että kiinteistöpäälliköille säästöjen tavoittelu ei ole enää suurin syy lämmitysjärjestelmän vaihtoon. Kun vuosi sitten heistä 83 prosenttia sanoi säästöjen olevan suurin syy vaihdolle, nyt näin ilmoitti enää 52 prosenttia.
”Isot kiinteistöomistajat kokevat, että hyvillä paikoilla olevista kohteista tulee sijoittajien näkökulmasta vielä houkuttelevampia tekemällä niistä energiatehokkaita. Heidän joukossaan on todettu ESG-arvot liiketaloudellisesti järkeviksi. Heidän päätöksiään eivät pelkät eurot ratkaise, vaan myös kestävän kehityksen arvot vaikuttavat niihin, sillä ne takaavat kiinteistöille hyvän tulevaisuuden”, Gebwellin myyntijohtaja Petrus Monni toteaa.
Kaupungit ja kunnat ovat muutoksen ajureita
Jo ennen energiakriisin aiheuttamaa kehitysloikkaa Suomi oli Euroopan edelläkävijämaita kiinteistöjen lämpöpumppujen osalta, sillä Suomessa on suhteessa kotitalouksien määrään eniten lämpöpumppuja Euroopassa. Kaikkiaan maassamme on lämpöpumppuja vajaa 1,5 miljoona.
Usko muutokseen on kasvanut myös asiantuntijoiden keskuudessa. Viime vuonna tutkimukseen osallistuneista kuusi prosenttia uskoi, että lämpöpumput ovat yleisin lämmitysmuoto viiden vuoden päästä. Nyt näin ajattelevia oli jo 24 prosenttia. Tosin muutos ei tapahdu yksin alan ammattilaisten tai sijoittajien johdolla.
”Kaupungit ja kunnat voivat määrätietoisesti ajaa muutosta siihen, että maalämpö on pääasiallinen lämmitysmuoto. Esimerkiksi kaavoituksessa voidaan ottaa asia huomioon niin, että lämpökaivoja voidaan tehdä puistoalueille”, Monni toteaa.
Lämpöpumppujen kysynnän kasvu näkyy jo yleisimmissä lämmitysmuodoissa. Nyt lähes viidesosa isännöitsijöistä ja kiinteistöpäälliköistä sanoo lämpöpumpun olevan heidän hallitsemissaan kiinteistöissä yleisin lämmitysmuoto. Viime vuonna lukema oli kahdeksan prosenttia. Kaukolämmön yleisyys puolestaan on tipahtanut 79 prosentista 73:een.
“Energiakriisi vauhditti viime talvena lämmitysremonttien tekoa siihen malliin, että lämpöpumppumarkkinoilla oli havaittavissa jopa ylikuumenemista. Nyt energiaremonttien kysynnässä on palattu normaalille tasolle”, Monni toteaa.
Gebwell teetti kesäkuussa 2023 puhelinhaastatteluina toteutetun kyselyn, jossa selvitettiin alan ammattilaisten näkemyksiä kiinteistöjen energiaratkaisuista tulevaisuudessa. Kyselyyn vastasi 152 kiinteistöpäällikköä, teknistä isännöitsijää ja LVI-suunnittelijaa. Tutkimuksen toteutti Innolink.