Lämpöpumput ovat merkittävässä roolissa Suomen kaukolämmön sähköistämisessä

Suomen energiantuotanto sähköistyy ja lämpöpumput ovat hankkeessa merkittävässä roolissa. Lämpöpumput hyödyntävät ilmaa, vettä, kaukokylmää ja hukkalämpöä, joten ne ovat ympäristöystävällinen tapa tuottaa lämpöä osana kaukolämpöverkkoa. Innovaatiojohtaja Simon Lintu Fortumilta pitää lämpöpumppuja olennaisena osana tulevaisuuden energiantuotantoa:

– Lämpöpumpuilla voidaan vähentää päästöjä erittäin kustannustehokkaasti, riittää kun on hukkalämpöä ja sähköä. Eli otetaan lämpöä teollisuudesta ja muista paikoista talteen ja jatkojalostetaan hukkalämmöt kaukolämmöksi.

Lämpöpumppujen osuus kaukolämmön tuotannossa on vielä pieni, mutta suunta on selvä.

– Nyt taidetaan olla murroskohdassa. Lämpöpumppuja aletaan vähitellen asentaa yhä enemmän myös kaukolämpöverkkoon, mutta vielä ei voi sanoa, että se olisi tällä hetkellä päälämmitysmuoto. Kaksisuuntaista kaukolämpöä tehdään jo kiinteistökokoluokan laitoksissa, esimerkiksi Sokos Hotel Vaakuna Joensuussa. On myös olemassa kymmenien megawattien lämpöpumppulaitoksia, joilla tehdään myös kaukojäähdytystä. Suuria laitoksia on käytössä esimerkiksi Fortumilla ja Helenillä, kertoo Gebwell Oy:n myyntijohtaja Petrus Monni.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotantoon loppuu, tai ainakin vähenee murto-osaan nykyisestä. Puun polttamisella fossiilisia polttoaineita ei pystytä kestävällä tavalla korvaamaan. Mutta onnistuuko hiilineutraali energiantuotanto ilman lämpöpumppuja? Monni arvioi, että haastavaa se ainakin on, sillä toinen vaihtoehto ovat SMR:t eli pienydinvoimalat, eikä niistä odoteta kovin nopeaa ratkaisua muun muassa puuttuvan lainsäädännön takia.

– Jos kaukolämpöä ei voi tuottaa polttamalla, ja jos ei ole ydinvoimaa käytössä, niin ei kyllä tule mieleen, että millä muulla tekniikalla lämpöä voisi isossa mittakaavassa tuottaa kustannustehokkaasti kuin lämpöpumpuilla? hän jatkaa.

Lämpöpumput muuttavat kaukolämmön tuotannon rakennetta tulevaisuudessa

Tuotantotavan muutos muuttaa paitsi tekniikkaa, myös sitä, mikä on sähköyhtiön rooli. Yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto alkaa olla tiensä päässä, kun siirrytään hiilivapaaseen energiatuotantoon.

– Perinteisesti kaukolämpöyhtiöt ovat tuottaneet kombilaitokselle sähköä. Sieltä on saatu parempaa hyötysuhdetta irti, niin ollaan myyty niissä syntynyttä hukkalämpöä kaukolämmöksi. Se muuttuu nyt tämän uudistuksen ja tuotantotavan muutoksen myötä, sillä moni sähkön tuotantoyhtiö muuttuu sähkön kuluttajaksi, arvioi Lintu.

Simon Lintu kertoo, että hukkalämmöllä on iso rooli tuotantoprosessin muutoksessa.

– Lämpöpumput ajavat hukkalämmön avulla kaukolämmön pohjakuorman. Ne ovat isoja investointeja ja lämpöpumpuilla halutaan mahdollisimman paljon ajotunteja, jolloin ne muodostavat pohjan kaukolämmön tuotantoon.

– Hukkalämpö on kohtalaisen tasaista ja jatkuva lämmönlähde, varsinkin datakeskuksista ja muista teollisuuden prosesseista saatu ylijäämälämpö. Sähköverkossa ydinvoimala tekee pohjakuorman sähköverkkoon. Nämä pystyisivät tekemään hyvin edullisen lämmityksen kaukolämmön pohjakuorman.

Kustannustehokkuus kasvaa lämpöpumppujen ansiosta

Uudenlainen tapa tuottaa kaukolämpöä lämpöpumppujen avulla on myös kustannustehokas. Lintu kertoo Nyt lämpenee! -podcastissa, että Fortum on onnistunut laskemaan kaukolämmön hintaa Espoossa. Kaupungissa on ryhdytty sähköistämään kaukolämmön tuotantoa ja osana energiaratkaisua ovat lämpöpumput.

– Me näemme, että kaukolämmön tuotantokustannus laskee sähköistämisen myötä ja samalla voidaan ylläpitää asiakkaalle kilpailukykyistä hinnoittelua, vakuuttaa Lintu.

Monni puolestaan arvioi, että kustannustehokkuus lisääntyy tulevaisuudessa myös, kun yhä suurempia lämpöpumppuja pystytään rakentamaan sarjatuotantona.

– Tällä hetkellä isoimmat lämpöpumppulaitokset, monen megawatin tai kymmenien megawattien pumput, ovat räätälöityjä. Modulaaristen lämpöpumppujen koko kasvaa kuitenkin isommaksi. Sitä kautta tulee kustannustehokkuutta, Monni kertoo.

Muutosten tavoitteena ei ole pelkästään kustannussäästö vaan ennen kaikkea Suomen energiajärjestelmän muuttaminen fossiilivapaaksi.

Suomalainen kaukolämpö: hiilivapaan tulevaisuuden malliesimerkki

– Suomalainen kaukolämpö on ollut ja on maailman parasta. Meillä on nyt erittäin hyvä näytönpaikka näyttää, miten kaukolämpö tehdään hiilivapaasti. Tästä monet maat pystyvät varmasti ottamaan mallia, arvioi Lintu.

Tulevaisuuden visioissa on myös, että suomalaisesta, hiilivapaasta kaukolämpöosaamisesta voisi tulla myös vientituote. Suomessa on hyvä tilanne, lämpöpumput voidaan ottaa laajamittaiseen käyttöön kaukolämmön tuotannossa. Energiainfrastuktuuri on jo kunnossa ja sääntelykin mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden käytön, joita lämpöpumput vaativat.

– Jos ilmastonmuutosta vastaan halutaan ratkaisuja, niin Keski- ja Länsi-Euroopassa on paikoin todella paljon isompia haasteita. Briteissä tuetaan maakaasulämmitystä ja verotetaan sähköä, mikä vaikuttaa suoraan lämpöpumppujen, ja samalla uusiutuvien energianlähteiden kilpailukykyyn. Suomessa on hyvä tilanne, vakuuttaa Monni.

Hyvästä lähtötilanteesta huolimatta Simon Lintu toivoo muutosta kaavoitukseen. Kaupunkien hukkalämmöt näet pitäisi saada entistä paremmin käyttöön, ja siksi teollisuutta ja kaukolämpölaitoksia pitäisi voida rakentaa kaupunkeihin.

– Kansantaloudellisesta näkökulmasta meidän pitäisi luoda enemmän hukkalämpöä Suomeen, saada enemmän teollisuusinvestointeja lähellä kaupunkia. Niissä syntyvää hukkalämpöä sitten hyödynnettäisiin kaupunkien lämmittämiseen.

Kuuntele tämä Nyt lämpenee! -podcast jakso tästä.