Myytit ja faktat maalämpöpumppujen elinkaaresta

Suomen johtavan maalämpö– ja lämmöntalteenottojärjestelmien toteuttavan Tom Allen Seneran teknologiajohtaja Mika Manner ja kotimaisen lämpöpumppuja valmistavan Gebwell Oy:n teknologiajohtaja Mikko Ahlfors purkavat erilaisia lämpöpumppuihin ja niiden elinkaareen liitettyjä myyttejä.

Maalämpöpumpun käyttöönotto on vaikeaa

Mika Manner: Tavalliselle omakotiasujalle lämpöpumpun käyttöönottaminen on varmasti vaikeaa, mutta maalämpöpumppuja asentavalle ja käyttöönottavalle henkilölle oikein asennetun lämpöpumpun käyttöönotto tapahtuu käden käänteessä, rutiinilla.

Mikko Ahlfors: Hyvin suunniteltu kohde on helppo ottaa käyttöön. Ja nyt puhutaan nimenomaan kohdekohtaisesta suunnittelusta, copy-paste -mallia ei ole syytä noudattaa, vaan on suunniteltava tarkkaan, millaiset laitteet ja ratkaisut tarvitaan mihinkin kohteeseen.

Mika Manner: Järjestelmä on mitoitettava ja suunniteltava kohdekohtaisesti, toteutuneen energiankulutuksen ja tarvittavan lämmitystehon perusteella. Taloyhtiöissä asuntojen lukumäärä vaikuttaa paljon, lämpimän käyttöveden lämmitysjärjestelmä täytyy suunnitella aamun ja illan kulutuspiikit huomioiden.

Mitä tulee suurempien järjestelmien käyttöönottoon, niin esimerkiksi 100 asunnon asuinkerrostalon maalämpö- ja LTO-hybridijärjestelmää on tyypillisesti käyttöönottamassa kahden-kolmen ammattilaisen tiimi, jolta käyttöönottoon menee vähintään puoli päivää.

Väite ei siis pidä paikkaansa, jos järjestelmä on hyvin suunniteltu ja maalämpöpumpun asennuksen on tehnyt ammattilainen.

Maalämpöpumpuissa on paljon vikoja

Mikko Ahlfors: Lämpöpumppu on usein koko lämmitysjärjestelmän herkin osa. Usein lämpöpumppu on se komponentti, joka ensimmäisenä hälyttää, jos mikä tahansa on pielessä lämmitysjärjestelmässä. Ja sikäli mikäli se tulkitaan viaksi, niin kyllä lämpöpumpussa on paljon vikoja, mutta todellisuudessa yleensä taustalta löytyy jotain muuta.

Mika Manner: Omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että ei pidä paikkansa. Minulla on 2003 käyttöönotettu maalämpöpumppu, joka on toiminut huoltamatta 21 vuotta. Toki käyttöolosuhteet ovat ns. helpot, kun lämpöpumppu on kytketty vesikiertoiseen lattialämmitykseen ja järjestelmää on säädetty aika ajoin.

Väite ei pidä paikkaansa.

Maalämpöpumpun elinkaarta ei voi pidentää huollolla ja ylläpidolla

Mikko Ahlfors: Vuosihuolto on käytännössä usein olosuhteiden tarkastamista lämpöpumpusta. Tarkistetaan, että lämpöpumppu itsessään on kunnossa ja mikä tärkeämpää, että sitä käytetään oikealla tavalla. Sillä on ratkaiseva merkitys, kuinka pitkään lämpöpumppu kestää.

Mika Manner: Otetaan esimerkiksi sadan asunnon asuinkerrostalo, jossa on maalämpö sekä lämmön talteenotto -hybridijärjestelmä ja järjestelmässä 2–4 erillistä maalämpöpumppua, niin tällöin puhutaan usean sadan tuhannen euron investoinnista. Järjestelmän ylläpito on ehdottomasti taloyhtiön etujen mukaista eli seurataan etävalvonnan kautta sen toimintaa ylipäänsä ja toteutetaan vuosihuollot, että järjestelmä pysyy kunnossa.

Väite on kukkua. Huolto, ylläpito ja oikeanlainen käyttö pidentävät maalämpöpumpun elinkaarta.

Maalämpöpumpun korjaaminen on kallista

Mika Manner: Sadan asunnon kerrostalokiinteistössä voi olla lämpökaivot, lämmönkeruuvaakalinjat, poistoilman lämmöntalteenottoyksiköt ja näiden lämmönkeruulinjat. Lämmönjakohuoneessa on lisäksi vielä paljon putkitöitä. Maalämpöpumppujen osuus koko investoinnista on 20 prosenttia tai 25 prosenttia. Jos maalämpöpumppuun tulee jotain vikaa, niin loput 75 tai 80 prosenttia ns. perusinfraa jatkaa toimintaansa kuten aikaisemmin. Eli maalämpöpumppuun tuleva vika ei tarkoita, että koko järjestelmä täytyy vaihtaa. Kyse on vähän kuin auton jarruhuolto: vaihdetaan jarrupalat ja mahdollisesti kerran viidessä vuodessa jarrulevyt.

Maalämpöpumpun yksittäistä komponenteista kompressori on ehdottomasti kallein. Sadan asunnon kiinteistössä maalämpöjärjestelmä säästää lämmityskuluissa vuositasolla helposti 50 000 euroa. Yhden kompressorin vaihtokustannus taas on 5 000 euron suuruusluokkaa. Jos kompressori joudutaan vaihtamaan, niin se kuluttaa sen kyseisen vuoden säästöistä ainoastaan noin 10 prosenttia.

Mikko Ahlfors: Elinkaarimallia ajatellessa olen itse usein pyrkinyt korostamaan, että elinkaareen kannattaisi laskea kompressorin vaihto ainakin kertaalleen.

Väite ei siis pidä paikkansa kokonaisinvestointiin nähden.

Maalämpöpumppu kannattaa vaihtaa vain, jos se hajoaa kokonaan 

Mika Manner: Maalämpöpumpussa on parikymmentä komponenttia, joten on hyvin epätodennäköistä, että se hajoaisi kokonaan kerralla. Toki, jos on kiinteistössä 15-20 vuotta toiminut maalämpöpumppu, josta hajoaa kompressori korjauskelvottomaksi, niin kannattaa miettiä vaihtaako kompressorin vai koko laitteen. Markkinoille on hyvin todennäköisesti 20 vuodessa tullut energiatehokkaampi, parempi laite.

Mikko Ahlfors: Uusi teknologia voi tuoda hyötysuhdetta, eli vuotuista energiasäästöä. Uudessa laitteessa voi olla helpompi, intuitiivisempi käyttöliittymä ja laitteen äänitasot voivat olla matalammat. On monta asiaa, joita kannattaa harkita samalla. Sanoisin kuitenkin, että pelkästään teknisesti pitää olla aika iso vaurio, etteikö hyvin vanhaakin laitetta pystyisi lopulta korjaamaan.

Eli kyllä ja ei. Maalämpöpumppu hajoaa harvoin kokonaan, mutta iäkkäämpi laite voi olla järkevä vaihtaa uuteen, modernimpaan laitteeseen.

Miten käyttöolot vaikuttavat lämpöpumpun elinkaareen?

Teknologiajohtajat Mika Manner Tom Allen Seneralta ja Mikko Ahlfors Gebwell Oy:stä muistuttavat myös, että maalämpöpumpun oikeanlainen käyttö vaikuttaa todella paljon pumpun pitkäikäisyyteen.

Mikko Ahlfors: Käyttöolosuhteet merkitsevät ehdottomasti eniten lämpöpumpun elinkaareen – kuinka lämmintä lämpöpumpulla tehdään ja kuinka pitkiä käyntisyklejä lämpöpumppu saa pyöriä.

Mika Manner: Me lähdemme aina siitä, että pyritään mahdollisuuksien mukaan eliminoimaan lämpöpumpuilta turhia käynnistys- ja sammutuskertoja. Käynnistys- ja sammutuskertojen lukumäärät käytännössä ratkaisevat kompressorin käyttöiän. Se on ehkä jopa tärkein parametri. Toinen parametri on se, että ajetaanko lämpöpumpulla speksiä vasten eli ajetaanko koko ajan kuuminta mahdollista lämpötilaa, jota lämpöpumpulla pystyy tekemään. Jos pystytään ajamaan ulkolämpötilassa 0 lämmönjakoverkostoon 42–43 asteista vettä, se on paljon helpompi olosuhde lämpöpumpulle kuin se, että ajetaan pakkasella 60 tai lähemmäksi 65 asteista vettä verkkoon. Lämpöpumpun käyntiolosuhteet ratkaisevat siis paljon.

Manner ja Ahlfors korostavat myös ennakoivan huollon merkitystä.

Mikko Ahlfors: Sanoisin, että tärkeintä on ennakkoiva kunnossapito. Ei ehkä niinkään kunnossapito, vaan se, että katsotaan, että asiat ovat kondiksessa sen perushuollon lisäksi. Varmistetaan, että järjestelmä toimii moitteettomasti.

Mika Manner: Lisäisin tähän vielä, että tärkeää on myös huolellinen suunnittelu ja komponenttivalinnat – että saadaan hyvä lähtötilanne. Sen jälkeen järjestelmän etävalvonta ja ajanmukaiset huollot vaikuttavat siihen, että on hyvä ja pitkäikäinen järjestelmä.

Kuuntele tämä Nyt lämpenee! -podcast jakso tästä.