Kuortaneen uusi uintikeskus lämpenee maalämmöllä

Kuortaneen uusi uintikeskus on vaativa liikunta- ja uimahallikohde, jossa suuri allasvesimäärä, runsas käyttöveden tarve ja ympärivuotinen käyttö asettavat lämmitysjärjestelmälle korkeat vaatimukset. Kohteen lämmitysratkaisuksi valittiin maalämpö, ja energiaa hyödynnetään tarkasti myös lämmöntalteenoton avulla.

Kuortaneen Urheiluopiston alueelle valmistunut uintikeskus on mittava investointi urheiluopiston tulevaisuuteen. Rakennus korvaa yli 50 vuotta käytössä olleen uimahallin, joka oli tullut käyttöikänsä päähän. Uuden uimahallin sijaan Kuortaneella päätettiin rakentaa monipuolinen uintikeskus, joka tukee sekä liikunta- ja vapaa-ajankäyttöä että huippu-urheilun tarpeita.

Uintikeskuksessa on olympiakokoinen 50 metrin allas kymmenellä radalla.

– Halusimme rakentaa kasvua ja kehittää toimintoja, emmekä rakentaa samanlaista tai samankokoista kuin vanha uimahalli, Kuortaneen Uintikeskuksen toimitusjohtaja Jaakko Niiranen kertoo.

– Kyseessä on Suomen kolmas vastaavan kokoinen allas Mäkelänrinteen ja Kuopion Kuntolaakson jälkeen. Varustelultaan uintikeskus vastaa sekä kylpylää että uinnin huippuvalmennuskeskusta, hän lisää.

Suuri allasvesimäärä asetti järjestelmälle erityisvaatimuksia

Uintikeskuksen lämmitettävä kokonaisuus on merkittävä. Rakennuksen bruttopinta-ala on 6210 m2, lämmitettävä pinta-ala 3188m2 ja lämmitettävä tilavuus 40 350 m³. Kohteen allaspinta-ala on suuri, ja pelkästään olympiakokoisen altaan vesimäärä on noin 2,5 miljoonaa litraa. Lisäksi rakennuksessa on muita altaita ja tiloja, joiden lämmitys, ilmanvaihto ja käyttöveden tarve muodostavat kokonaisuudesta energiankäytöltään vaativan.

Uimahallikohteessa lämmitysjärjestelmältä edellytetään hyvää toimintavarmuutta ja kykyä vastata jatkuvaan lämmöntarpeeseen. Lämpöä tarvitaan tilojen lämmitykseen, käyttöveden lämmitykseen, altaiden lämmitykseen sekä ilmanvaihdon lämmitykseen.

Gebwell toimitti Kuortaneen Uintikeskukseen lämpöpumput, varaajat, lämmönjakokeskukset laudejäähdytykseen sekä allasvesien lämmitykseen siirtimet. Laitteet ovat osa kokonaisuutta, jolla vastataan suuren uimahallikiinteistön lämmöntarpeeseen energiatehokkaasti ja toimintavarmasti. Lämmitysjärjestelmän toteutti yhteistyökumppanimme LVI-Asiantuntija Oy Alavudelta.

– Kohteen lämmöntuotanto perustuu viiteen Gebwell Taurus -lämpöpumppuun ja 45 maalämpökaivoon, joiden syvyys on noin 300 metriä. Lämpöpumpuilla lämmitetään käyttövettä, ilmanvaihtoa ja altaita, kertoo Kari Mänty LVI-Asiantuntija Oy:n toimitusjohtaja.

Käyttövesi lämmitetään tulistuslämmöllä

– Jokaisessa lämpöpumpussa on tulistusjärjestelmä, jonka lämpö johdetaan käyttövesivaraajaan käyttöveden lämmittämistä varten. Lämpöpumppu yksi eli master-laite ja lämpöpumppu kaksi tekevät pääsääntöisesti käyttövettä, Mänty jatkaa.

Käyttöveden tuotannon varalla on 90 kW verran sähkövastuksia. Lisäksi lämmityksen varalämmönlähteenä toimii erillinen sähkökattila.

Lämpöä talteen ilmanvaihdosta ja suihkuvesistä

Järjestelmässä hyödynnetään myös lämmöntalteenottoa.

–  Lämpöä otetaan talteen IV-koneista, ja osassa ilmanvaihtokoneista lämmöntalteenotto on toteutettu glykolilla. Lisäksi lämpöä otetaan talteen suihkuvesistä. Suihkuvesistä talteen otetulla lämmöllä lämmitetään keruupiiriä eli maalämpökaivoja. Näin rakennuksessa syntyvää hukkalämpöä voidaan hyödyntää osana maalämpöjärjestelmän kokonaisuutta, Mänty kertoo.

Kohteessa toteutettiin myös saunojen lauteiden jäähdytys.
–  Alkuperäisenä ajatuksena oli johtaa allasvesi suoraan lauteisiin, mutta ratkaisu muutettiin toimivammaksi suljetuksi järjestelmäksi. Tässä ratkaisussa lauteet muodostavat toisiopuolen ja ensiöpuoli tulee allasvedestä. Suljetun järjestelmän etuna on, ettei lauteisiin kerry ilmaa ja järjestelmä toimii luotettavasti, Mänty jatkaa.

Gebwell toimitti saunojen laudejäähdytystä varten siirtimet ja lämmönjakokeskukset.

Maalämpö oli luonteva valinta

Kuortaneen Urheiluopiston alueella lämmitystä on uudistettu jo aiemmin maalämpöön. Myös uuden uintikeskuksen lämmitysratkaisuksi valittiin maalämpö, sillä ratkaisu tukee urheiluopiston hiilineutraalisuustavoitetta ja on osoittautunut käytössä myös taloudellisesti järkeväksi.

– Monesti kuulee sanottavan, että ympäristön huomioiminen on kallista. Käytännössä olemme huomanneet, että ainakin meillä muutos on ollut myös taloudellisesti erittäin järkevä. Sen vuoksi pidimme itsestään selvänä, että myös Uintikeskuksen lämmitykseen valitaan maalämpö, Niiranen kertoo.

Uintikeskuksen arvioitu energiankulutus on 1 730 MWh vuodessa. Tästä maalämmön osuudeksi on arvioitu noin 970 MWh ja aurinkovoimalan osuudeksi noin 130 MWh. Ostoenergian määräksi arvioidaan noin 630 MWh.

Kotimaisuus ja paikallisuus vaikuttivat valintoihin

Tilaajan näkökulmasta suunnittelu ja rakentaminen etenivät hyvin. Kohteen vastaanotto oli 28.4.2026, ja uintikeskus avautui yleisölle 11.5.2026. Ennen avaamista järjestettiin testiuinteja, joissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai virheitä.

Kuortaneen Urheiluopisto pyrkii huomioimaan hankinnoissaan paikallisuuden ja kotimaisuuden. Uintikeskuksen urakoissa mukana oli lähialueen urakoitsijoita, ja myös koneissa ja laitteissa kotimaisuudella oli merkitystä.

– Pyrimme tekemään mahdollisimman paljon hankintoja lähialueelta. Jos paikkakunnalta ei löydy, niin naapurikunnista. Olemme olleet iloisia siitä, että myös Uintikeskuksen urakoissa lähialueen urakoitsijat ovat olleet kumppaneitamme. Koneissa ja laitteissa myös kotimaisuus vaikuttaa merkittävänä tekijänä, Niiranen kertoo.

Onnistunutta kohdetta on helppo esitellä

Kuortaneen uusi uintikeskus on herättänyt kiinnostusta jo rakennusvaiheen jälkeen. Kohteessa on käynyt tutustumassa useita eri tahoja, ja tilaaja on kertonut avoimesti sekä toteutuksesta että mukana olleista urakoitsijoista ja tavarantoimittajista.

– Onnistunutta kohdetta on ollut helppo esitellä ja myös suositella samoja laitteita, Niiranen suosittelee.

Kuortaneen Uintikeskus on esimerkki uudisrakennuskohteesta, jossa suuri lämmöntarve, vastuullisuustavoitteet ja käytön vaatimukset on yhdistetty maalämpöön perustuvaan energiaratkaisuun. Kohde osoittaa, että myös vaativissa liikunta- ja uimahallikohteissa lämpöpumppuratkaisu voi olla sekä ympäristön että käyttökustannusten kannalta perusteltu valinta.

LVI-Asiantuntijalle uimahallikohteet ovat tuttuja.

– Olihan tämäkin kohde tavallaan erityispiirteitä koko järjestelmä täynnä, mutta kyseessä oli jo kolmas uimahalli, jonka toteutimme ja seuraava eli neljäs on työn alla Lapualla, sekin Gebwellin lämpöpumpuilla. Eli tämä rupeaa olemaan jo tuttua touhua, kertoo Mänty.

Kohde lyhyesti

Kohde: Kuortaneen Uintikeskus Oy, Kuortane
Rakennuksen käyttötarkoitus: monipuolinen uimahalli ja uinnin huippuvalmennuskeskus
Koko: bruttopinta-ala 6 210 m², lämmitettävä pinta-ala 3 188 m², tilavuus 40 350 m³
Allaskokonaisuus: olympiakokoinen 50 metrin allas, 10 rataa, lisäksi muita altaita
Energiaratkaisu: maalämpö ja aurinkovoimala
Maalämpökaivot: 45 kpl, keskisyvyys noin 300 m
Arvioitu energiankulutus: 1 730 MWh/vuosi, josta maalämmön osuus noin 970 MWh/vuosi, aurinkovoiman osuus noin 130 MWh/vuosi ja ostoenergian osuus noin 630 MWh/vuosi
Gebwellin toimitus: 5 Taurus EVIC110 lämpöpumppua, neljä 2000 l varaajaa pystykierukoilla, yksi 2000 l varaaja, 2-piirinen lämmönjakokeskus, 1-piirinen lämmönjakokeskus ja titaanisiirtimiä
Urakoitsija: LVI-Asiantuntija Oy
Kohteen vastaanotto: 28.4.2026
Avautuminen yleisölle: 11.5.2026

Kuvat teknisestä tilasta / Kari Mänty, LVI-Asiantuntija Oy | Kuvat uintikeskuksesta / Jaakko Niiranen, Kuortaneen Uintikeskus