Helppo ja luotettava kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto

Kaukolämpöä tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Kaukolämmön polttoaineina voidaan käyttää mm. maakaasua, kivihiiltä, turvetta, puuta tai biokaasua. Lähes 80 % kaukolämmöstä saadaan lämpöä ja sähköä tuottavista laitoksista, teollisuuden ylijäämälämpönä tai kaatopaikkojen biokaasujen poltosta.

Lämpö siirtyy kaukolämpölaitoksesta asiakkaalle kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Kaukolämpöön liityttäessä kiinteistöön asennetaan kaukolämmönjakokeskus, joka luovuttaa kaukolämpöverkosta otetun lämmön  kiinteistön lämmitysverkostoon sekä lämpimän käyttöveden valmistuksen lämmönsiirtimien avulla.

Kaukolämpöön liittyminen

Jotta asiakas voi liittyä kaukolämpöön, on hänen ensin varmistettava kaukolämmön saatavuus omalta paikkakunnalta. Seuraavaksi on hankittava kaukolämmönjakokeskus, joita saa asennuksineen lämpöurakoitsijaliikkeestä tai kokonaistoimituksina energia- tai kaukolämpöyrityksiltä.

Kaukolämmön toimittaminen

Kaukolämpöverkossa lämpö siirretään asiakkaille kuumana vetenä. Vesi johdetaan kiinteistön kaukolämmönjakokeskukseen, jossa se luovuttaa lämpöä asiakkaiden lämmitysverkkoon ja lämpimän käyttöveden valmistukseen lämmönsiirtimien avulla.

Lämpöä voidaan käyttää huoneiden ja käyttöveden lämmittämiseen sekä ilmanvaihtoon. Kaukolämpöverkon vesi palaa jäähtyneenä paluujohdossa takaisin tuotantolaitokseen uudelleen lämmitettäväksi.

Luotettava lämmitysmuoto

Kaukolämmön toimitusvarmuus on lähes sataprosenttinen. Kaukolämpöasiakas on keskimäärin vain 1–2 tuntia vuodessa ilman lämmöntoimitusta.

Keskeytykset voivat johtua esimerkiksi verkon vaurioista ja niiden korjaustyöstä tai uusien asiakkaiden liittämisestä kaukolämpöön. Keskeytykset pyritään kuitenkin usein siirtämään lämmityskauden ulkopuolelle käyttämällä väliaikaisratkaisuja.