Biomassa ja hukkalämmöt korvaavat fossiilisia polttoaineita kaukolämmön tuotannossa
Fossiilisten polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa on tippunut puoleen kymmenessä vuodessa vuodesta 2011. Samalla biomassan käyttö on kaksinkertaistunut ja hukkalämpöjen määrä yli kolminkertaistunut. Nämä käyvät ilmi Energiateollisuus ry:n marraskuussa julkaisemasta Kaukolämpö 2021 tilastosta.
Suomalainen kaukolämpöjärjestelmä on maailman huippua. Ensimmäiset kaukolämpölaitokset otettiin käyttöön Espoossa Tapiolassa ja Helsingissä vuonna 1953. Sen jälkeen kaukolämpö on levinnyt ympäri Suomea kaupunkeihin ja taajamiin. Vuonna 2021 Suomen kaukolämpöverkoston pituus on jo reilut 16 000 kilometriä, lisää verkostoa on tullut edellisvuoteen verrattuna 520 km.
Kaukolämmön toimitusvarmuus on lähes 100 prosenttinen: keskimäärin asiakkaan lämmöntoimitus on keskeytyneenä 1-2 tuntia vuodessa. Kaukolämpö onkin edelleen ylivoimaisesti Suomen yleisin lämmitysmuoto. Vuonna 2020 45% asuin- ja palvelurakennuksista lämmitettiin kaukolämmöllä.
Kaukolämpöä käytettiin Suomessa vuonna 2021 reilut 35 TWh ja kaukolämpöasiakkaita oli 155 000, joista noin 115 100 on asuintaloasiakkaita. Kolme miljoonaa suomalaista asuu kaukolämmitetyssä talossa.
Lämmityksen markkinaosuudet 2020 – asuin- ja palvelurakennukset
Lähde: Energiateollisuus ry, Kaukolämpö 2021
Kohti päästötöntä kaukolämpöä
Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja energiatuotannolla on tähän suuri vaikutus. Fossiilisten polttoaineiden, öljyn, maakaasun ja hiilen, osuus kaukolämmön tuotannossa on tippunut puoleen kymmenessä vuodessa vuodesta 2011 ja samalla biomassan käyttö on kaksinkertaistunut ja hukkalämpöjen määrä yli kolminkertaistunut. Päästöttömien energiaraaka-aineiden osuus kaukolämmön hankinnassa oli 56 prosenttia vuonna 2021.
Kaukolämmön hankinnan energianlähteet 2021 polttoaineluokittain
Vuonna 2021 kaukolämpöyritykset jakelivat kaukolämpöä yhteensä 177 Suomen kunnassa. Biomassa ja muut hiilineutraalit lämmönlähteet ovat pääasiallinen energianlähde kaukolämmön tuotannossa 152 kunnassa, turve 17 kunnassa, maakaasu 3 kunnassa. 5 kunnassa pääasiallinen energianlähde on muu tai ei tiedossa.
Uuttamaata lukuun ottamatta suurin osa kaukolämmöstä ja siihen liittyvästä yhteistuotantosähköstä tuotetaan maakunnissamme biomassoilla tai hukkalämmöllä.
Kaukolämmön ja siihen liittyvän yhteistuotantosähkön energianlähteet 2021 alueittain
Kaukolämmön hankinta oli vuonna 2021 yhteensä 39 100 GWh, josta 33 700 GWh tuotettiin polttoaineilla. Loput 5 400 GHw tuotettiin hukka- ja ympäristölämpöjen talteenotolla lämpöpumpuilla. Lämmön talteenotto sekä lämpöpumppujen tuotanto on kasvanut 82 % viiden vuoden aikana.
Siirtimillä lämpöä otettiin talteen savukaasuista, teollisuusprosesseista sekä geotermisestä energiasta 3770 GWh. Lämpöpumpuilla tuotettiin lämpöä jätevedestä, kaukojäähdytyksen paluuvedestä ja datakeskuksista 1630 GWh.
Vuonna 2021 kaukolämmön hankinnan ominaispäästöt olivat 102,5 gCO2/kWH, jossa on laskua edellisvuoteen 16,6 %. 2010 -luvulla päästöt ovat laskeneet lähes 50 %.
Kaukolämmön hankinnan ominaispäästöjen kehitys
Kaukolämmön mitoituslämpötilan laskeminen ohjaa kaukolämmön tuotantoa yhä ympäristöystävällisempään suuntaan
Energiateollisuus ry:n linjaama tuloverkon mitoituslämpötilan laskeminen 115 asteesta 90 asteeseen mahdollistaa tulevaisuudessa kaukolämpöverkon toimintalämpötilojen laskemisen. Alhaisemmat toimintalämpötilat puolestaan parantavat kaukolämmön tuotannon energiatehokkuutta ja mahdollistavat monipuolisemmat lämmönlähteet tuotannossa.
Matalampilämpötilaisen kaukolämpöveden valmistaminen kuluttaa vähemmän polttoaineitta, pienentää ilmastopäästöjä sekä mahdollistaa matalalämpötilaisten lämmönlähteiden, kuten hukkalämpöjen, kilpailukyvyn kaukolämmön polttoaineena.
Kiinteistön omistajalle kaukolämmön tuottaminen matalalämpötilaisilla ei-fossiilisilla lämmönlähteillä, jotka eivät aiheuta ilmastopäästöjä, tarkoittaa puolestaan pienempiä lämmityslaskuja. Lue artikkelimme asiasta täältä.
Valtio tukee asuinkiinteistön kaukolämpölaitteiston uusimista matalalämpötilaiseen laitteistolla. Lue lisää ARA-avustuksesta sivultamme.
Tutustu Energiateollisuus ry:n Kaukolämpötilastoon tästä
Lähteet:
Kaukolampo_2021_v2
Kaukolampotilasto 2021
https://www.epressi.com/tiedotteet/energia/energiavuosi-2011-kaukolampo-kaukolammon-tuotannossa-uusiutuvien-energialahteiden-kaytto-nousi-ensi-kerran-yli-20-prosentin.html