Helppo ja luotettava kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto

Kaukolämmönjakokeskus on olennainen osa kiinteistön lämmitysjärjestelmää, sillä sen tehtävänä on siirtää kaukolämpöverkosta saatava lämpö kiinteistön lämmitys- ja käyttövesijärjestelmiin. Kaukolämmönjakokeskuksen tyypillinen tekninen käyttöikä on noin 15–20 vuotta, optimiolosuhteissa ja säännöllisesti huollettuna jopa 30 vuotta. Lämmönjakokeskuksen kuntoa on kuitenkin syytä seurata säännöllisesti, ja jossain vaiheessa laitteen uusiminen tulee ajankohtaiseksi – ei ainoastaan vikaantumisen vuoksi, vaan myös energiatehokkuuden ja kustannussäästöjen näkökulmasta.

Käyttöikä ja tekninen kunto

Kaukolämmönjakokeskuksen tarkkaa teknistä käyttöikää on vaikea määritellä yksiselitteisesti, sillä siihen vaikuttavat niin laitteen käyttötapa kuin kaukolämpöverkoston olosuhteet. Erityisesti verkoston paine-eron vaihtelut ja mahdolliset paineiskut voivat lyhentää lämmönsiirtimien käyttöikää. Yleisesti ottaen, jos laitteisto on 15–20 vuoden ikäinen, sen uusimista kannattaa ryhtyä harkitsemaan. Yli 20 vuotta vanhoissa järjestelmissä ylläpito- ja huoltokustannukset voivat nousta merkittävästi, ja riski äkillisiin vikoihin kasvaa. Myös laitteiston alkuperäisen kokoonpanon ja komponenttien laadulla on suuri merkitys laitteiston todelliseen käyttöikään.

Komponenttien kuluminen ja yllättävät viat

Yksittäisten komponenttien, kuten säätöventtiilien, paisunta-astioiden tai kiertovesipumppujen, kuluminen on luonnollista iän myötä. Usein pelkkä osan vaihto voi riittää, mutta jos useampi kriittinen osa alkaa olla käyttöikänsä päässä, on koko lämmönjakokeskuksen uusiminen pitkällä tähtäimellä kannattavampaa. On hyvä muistaa, että komponentin rikkoutuminen yllättäen tarkoittaa yleensä, että sen vaihto joudutaan tekemään kiireellisenä työnä. Tällaiset hätätyöt ovat yleensä huomattavasti kalliimpia kuin ennakkoon suunniteltu ja hallitusti toteutettu huoltotoimenpide.

Uusiminen tuo energiatehokkuutta ja säästöjä

Moderni kaukolämmönjakokeskus tuo mukanaan monia etuja. Uusissa järjestelmissä käytetään energiatehokkaampia kiertovesipumppuja ja nykyaikaisia säätölaitteita, jotka mahdollistavat lämmitysjärjestelmän tarkemman ohjauksen ja pienemmän energiankulutuksen. Tämä näkyy suoraan alempina lämmityskustannuksina. Lisäksi, jos kiinteistössä on tehty rakennusteknisiä parannuksia, kuten lisäeristyksiä tai ikkunoiden uusimisia, lämmitystehon tarve on saattanut pienentyä. Tällöin uuden lämmönjakokeskuksen mitoitus voidaan optimoida, mikä voi pienentää kaukolämmön perusmaksua, kun sopimusvesivirta pienenee.

Matalalämpöinen kaukolämpö tuo lisäsäästöjä

Energiateollisuus ry linjasi vuonna 2022, että kaukolämpöverkoissa kulkevan veden mitoituslämpötilaa lasketaan 115 asteesta 90 asteeseen. Tämä muutos mahdollistaa hukkalämpöjen ja uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko- ja geotermisen energian, tehokkaamman hyödyntämisen kaukolämpöverkossa. Lisäksi matalampi lämpötila parantaa lämmöntuotannon hyötysuhdetta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Yhä useammassa kaupungissa – kuten esimerkiksi Espoossa, Tampereella ja Helsingissä – kaukolämpöverkostoja modernisoidaan kohti matalalämpöisiä ratkaisuja. Tämä tarkoittaa, että lämmönjakokeskusten tulee toimia tehokkaasti alemmilla meno- ja paluulämpötiloilla. Perinteiset lämmönjakokeskukset eivät aina hyödynnä tätä mahdollisuutta täysimääräisesti, mutta uudet, erityisesti matalalämpöverkkoihin suunnitellut lämmönjakokeskukset tekevät sen mahdolliseksi.

Kestävä ja taloudellinen ratkaisu

Yksi keskeinen tekijä kaukolämmön energiatehokkuudessa ja ympäristöystävällisyydessä on kaukolämpöveden paluulämpötila: mitä alhaisempana se saadaan pidettyä, sitä tehokkaammin koko verkosto toimii. Monilla suuremmilla paikkakunnilla paluulämpötilaan perustuva hinnoittelu on jo käytössä. Matalampi kaukolämpöveden paluulämpötila voi tuoda säästöjä kiinteistön kaukolämmön perusmaksussa.

Gebwell EcoFlow kytkentämalli mahdollistaa paluuveden lämpötilan laskemisen jopa 5–8 asteella erityisesti keväisin ja syksyisin, jolloin lämmitystarve on alhaisempi. Tämä onnistuu hyödyntämällä kaukolämpöveden lämpö kahteen kertaan: ensin käyttöveden kierron lämmitykseen ja sen jälkeen vielä lämmitysverkoston lämmitykseen. Tutustu G-Power EcoFlow kaukolämmönjakokeskukseen.

Matalampi paluulämpötila tuo etuja paitsi kustannuksissa myös ympäristön kannalta. Se vähentää verkoston lämpöhäviöitä ja pumppauskustannuksia, parantaa voimalaitosten hyötysuhdetta ja voi pienentää verkon investointitarvetta pitkällä aikavälillä. Taloyhtiölle tai omakotitalolle tämä tarkoittaa pienempiä perusmaksuja, parempaa energiatehokkuutta ja vastuullisempaa lämmitysratkaisua.

Yhteenveto

Kaukolämmönjakokeskuksen uusiminen ei ole pelkkä tekninen korjaus, vaan mahdollisuus parantaa energiatehokkuutta, alentaa käyttökustannuksia ja varautua tulevaisuuden kaukolämpöratkaisuihin. Mikäli järjestelmäsi on yli 15 vuoden ikäinen tai sen toimintavarmuus herättää kysymyksiä, kannattaa pyytää asiantuntevalta LVI-urakoitsijalta arvio nykytilanteesta ja mahdollisesta uusimistarpeesta. Ennakoimalla voit välttää yllättävät viat ja turhat kustannukset – ja samalla parantaa koko kiinteistön lämmitysjärjestelmän tehokkuutta ja kestävyyttä.

Lämpöhuolto Groupin asentaja kaukolämmönjakokeskusta asentamassa (Kuva: Lämpöhuolto Group)