Usein kysytyt kysymykset

Tutustu usein kysytyimpiin kysymyksiimme, jotka löydät kätevästi eri aihepiireittäin.

Maalämpö – vianmääritys

Teknisten laitteiden viat yleensä ilmaantuvat varoittamatta – eikä maalämpölaitteisto tee tässäkään poikkeusta. Maalämpölaitteiston häiriöt ilmenevät monesti yllättävinä lämmönjakelun häiriöinä, mutta myös erilaisina laitteiden antamina hälytyksinä.

Epäiletkö, että maalämpölaitteessasi on jotain vialla? Katso ensin nämä useimmin kysytyt kysymykset – vastaus voi löytyä alta!

  1. Katso maalämpöpumpun ohjauspaneelista mahdollinen häiriökoodi ja kirjoita koodi ylös. Tarkista onko lämpöpumpussa ohjelmallinen uudelleenkäynnistys tai reset-toiminto. Mikäli on, suorita uudelleenkäynnistys. Jos laitteessa ei ole reset-toimintoa tai ohjelmallinen nollaus ei poista häiriötä, sammuta laite pääkytkimestä ja odota 5 minuuttia ennen kuin kytket virran takaisin.
  1. Jos häiriö uusiutuu käynnistyksen jälkeen, niin kyseessä on todennäköisesti häiriö, joka vaatii esimerkiksi ylilämpösuojan kuittauksen.
  2. Muista tarkistaa maalämpöpumpun syöttösulakkeet kiinteistösi sähkökeskuksesta, että maalämpöpumpun omat sulakkeet.
  3. Jos vika ei tästä huolimatta poistu, ota yhteyttä huoltoon. Muista huoltoa tilatessasi kertoa vikakoodi ja mitä toimenpiteitä olet lämpöpumpulle jo tehnyt.
  1. Tarkista onko laite häiriötilassa (kohta A).
  2. Tarkista lämmityskäyrän asetukset ja nykyinen asetusarvo.
  3. Tarkista onko pumppu mennyt kesäpysäytystilaan tai alennettuun tilaan.
  4. Onko huonetermostaatit auki ja säädetty oikein.
  5. Puhdista lämmityspuolen roskasihti. Katso puhdistusohje oheiselta videolta.

  1. Tarkista lämmityskäyrän asetukset ja nykyinen asetusarvo.
  2. Tarkista onko laite häiriössä (kohta A)
  3. Tarkista toimiiko 3-tieventtiili oikein. Lämmityskäytössä yhden sakaran pitäisi osoittaa kohti asentoa B.
  4. Jos sinulla on viilennyskonvektori, katso kohta G
  1. Tarkista, onko varaaja häiriötilassa.
  2. Tarkista, onko lämpimän käyttöveden tuotanto päällä. (kts. laitteesi ohjekirjasta – ohjekirjat löydät aineistopankistamme)
  3. Tarkista käyttöveden asetusarvo (kts. laitteesi ohjekirjasta – ohjekirjat löydät aineistopankistamme)
  4. Onko käyttövettä kulutettu paljon? Tilapäinen suuri kulutus voi aiheuttaa käyttöveden viilenemisen. Tarkista käyttöveden lämpötila ja odota kunnes asetusarvon mukaista käyttövettä on valmistettu riittävästi.

Tarkista termostaatin asento ja asetus. Yksittäisen huoneen viileneminen tarkoittaa sitä, että huonetermostaatti on säädetty väärin tai termostaatti on viallinen.

Ylipainehälytys:

  • Tarkista ovatko lämmityspiirin termostaatit auki.
  • Tarkista lämmityspiirin paine painemittarista
  • Tarkista onko lämmityspuolen roskasihti tukossa, kts. ohje videolta.

Alipainehälytys:

  • Tarkista keruupiirin paine painemittarista.
  • Tarkista ovatko keruupiirin sulut auki.
  • Tarkista onko keruupiirin roskasihti tukossa, ks. ohje videolta.

Hälytyskosketin aktiivinen/Ylilämpösuoja hälytys:

  • Kuittaa läpivirtausvastuksen ylilämpösuoja. Huom! Poista punainen vastuksen suojatulppa ylilämpösuojan kuittaamiseksi. Ohje löytyy oheisen videon tästä kohdasta


Anturin lämpötilahälytys:

  • Tarkista säätimen näytöltä, voiko anturin näyttämä olla oikein.
  • Jos anturi näyttää huomattavan vääriä lukemia (vähintään kymmeniä asteita) on anturi todennäköisesti rikki. Ota yhteys huoltoon ja kerro laitteen näytössä näkyvä vikakoodi.

Laite ei toimi

  1. Tarkista, onko kaukosäätimessä toimivat paristot.
  2. Tarkista, onko konvektorin virta kytketty päälle pääkytkimestä.
  3. Tarkista, ovatko sulakkeet kunnossa.

 

Laite toimii, mutta ei viilennä tarpeeksi

  1. Tarkista, tuleeko maalämpöpumpulle viilennyspyyntö laitteen näytöstä.
  2. Tarkista, ovatko puhaltimen suodattimet puhtaat, avaa konvektorin kotelo tarkistamista varten. (Kts. lisätiedot laitteen ohjekirjasta – ohjekirjat löydät aineistopankistamme)
  3. Tarkista, onko laitteen ilmavirran edessä esteitä.
  • Tarkista pyöriikö konvektorin puhallin

 

Edellä esitettyjen ohjeiden perusteella valtaosaan vikatilanteista voidaan saada ratkaisu omatoimisesti. Monesti vian paikantaminen vaatii hieman laitteeseen perehtymistä, mutta se ei ole vaikeaa, kun oppii tuntemaan maalämpölaitteistonsa perustoiminnot.

Maalämpösanasto

Olemme koonneet maalämpösanastoon eniten käytettyjä maalämpöön ja sen hyödyntämiseen liittyviä termejä selityksineen. Tutustu maalämpöalan keskeisimpään sanastoon ja tiedät mistä puhutaan.

Anturi mittaa lämpötilaa, painetta tms. Antureiden mittaustuloksen perusteella säädetään lämpöpumpun toimintaa

Automatiikka ohjaa lämpöpumpun kompressorin, kiertovesipumppujen sekä muiden oheislaitteiden toimintaa antureiden mittaustuloksien perusteella.

Ks. lämpökerroin.

Talon ja käyttöveden lämmittämiseen yhden vuoden aikana kuluva kilowattituntimäärä (kWh). Energiatarpeeseen lasketaan mukaan kaikkien kodin sähkölaitteiden kuluttama sähkö.

Sähkölämmitteisen omakotitalon suuntaa antava energiantarvejakauma voisi olla esimerkiksi: lämmitys 52 %, taloussähkö 28 % ja lämmin käyttövesi 20 %. Maalämpöomakotitalossa lämmitys ja lämpimän käyttöveden valmistus vie tyypillisesti 60 % energiasta ja taloussähkö loput.

Huoneanturi mittaa kiinteistön sisälämpötilaa.

Huoneanturin vaikutus säätötulokseen. Vaikutuksen ollessa suuri, huonelämpötilan vaihtelut vaikuttavat säätötulokseen enemmän

Höyrystin on lämmönsiirrin, joka siirtää maasta kerätyn lämmön kylmäaineeseen. Kylmäaine muuttuu nesteestä höyryksi höyrystimessä.

Invertterin eli taajuusmuuttajan avulla voidaan ohjata esimerkiksi lämpöpumpun kompressoria tarpeen mukaisella käyntinopeudella. Lue blogistamme lisää invertteriohjauksesta.

Kaskadikytkennällä tarkoitetaan useamman lämpöpumpun kytkemistä toimimaan samassa järjestelmässä siten, että ne toimivat säädöllisesti yhtenäisesti.

Lämpöpumppu hyödyntää keruupiiristä kerättyä lämmitysenergiaa. Yleensä lämpökaivoja, vaakaputkisto peltoon tai muuta ”jäte”lämpöä esim. poistoilmasta tai jostain prosessista.

Kompressori korottaa höyrystyneen kylmäaineen paineen, ja samalla kylmäaineen lämpötila nousee.

Kylmäaine on lämmönsiirtoaine kylmäprosessissa. Lämpöpumpuissa käytettyjen kylmäaineiden olomuoto muuttuu prosessin eri vaiheessa nestemäisestä kaasuksi ja takaisin. Gebwell lämpöpumpuissa käytetään R407C kylmäainetta Qi ja T206- T216 lämpöpumpuissa ja R410A kylmäainetta muissa lämpöpumpuissa.

Latauspumppu siirtää lämpöpumpun tekemän lämmitysenergian käyttöveden lämmitykseen tai kiinteistön lämmitykseen.

Lauhdutin siirtää lämmön kylmäaineesta kiinteistön lämmitykseen tai käyttöveden lämmitykseen. Lauhdutin myös muuttaa kylmäaineen olomuodon kaasusta nestemäiseksi / nesteen ja höyryn sekoitukseksi.

Likasuodatin kerää vedestä tai maaliuoksesta sinne kuulumattomat roskat, mikäli suodatin tukkeutuu, eivät kiertovesipumput pysty kierrättämään vettä tai maaliuosta järjestelmässä.

Seasonal Coefficient of Performance eli SCOP eli lämmityskauden lämpökerroin kertoo maalämpöpumpun hyötysuhteen selkeämmin kuin COP (ks. lämpökerroin), koska se ottaa huomioon lämmityskausien vaihtelut.

SCOP lasketaan neljälle eri lämmityskaudelle, koska laskennassa sovellettavat lämpötilavälit, perusmitoituksen lämpötilat ja mitoituskuormat ovat kausikohtaisia.

Lisäksi maalämpöpumppujen lämpökerrointen laskennassa huomioidaan maantieteelliset ilmastovyöhykkeet. Pohjois-Euroopassa lämmityskauden lämpökertoimen laskenta perustuu Helsingin ilmasto-olosuhteisiin.

Esimerkiksi Gebwell Aries 6 -invertterimaalämpöpumpun SCOP (0 °/ 35°) on 5,6. Aries 12 -maalämpöpumpun vastaava SCOP-arvo on 5,8.

Lämmitysteho eli maalämpöpumpun antoteho mitoitetaan rakennuksen lämmitystarpeen mukaan joko osatehoiseksi tai täystehoiseksi.

Lämmityspiiri tarkoittaa lämmitysverkostoa tai sen osaa, esimerkiksi lattialämmitys talon lämmitykseen ja autotallin lämmitys voivat olla omina kiertoinaan (=lämmityspiireinä).

Lämmitysvesi kiertää lämpöpumpussa ja lämmitysverkostossa. Yleensä lämmitysvedellä lämmitetään myös käyttövesi.

Lämmönkeruuneste on n.25-30 % etanolia, kansankielellä viinaa, joka on denaturoitu, eli tehty juomakelvottomaksi lisäaineella. Lämmönkeruunesteenä ei voida käyttää normaalia vettä, sillä se jäätyisi maalämpöpumpun höyrystimessä ja näin ollen rikkoisi lämmönsiirtimen. Lämmönkeruunesteen jäätymispiste on alle -15 celsiusta.

Lämmönkeruupumppu, joka kierrättää lämmönkeruuliuosta lämmönkeruupiiristä höyrystimeen ja takaisin.

Ks. latauspumppu.

Coefficient Of Performance eli COP-luku eli lämpöpumpun lämpökerroin kulkee kansan suussa usein terminä hyötysuhde. COP kertoo kulutetun ja tuotetun energian suhteen. Ilmalämpöpumpun hyötysuhde COP ilmaisee, kuinka tehokkaasti kulutettu sähköenergia saadaan muutettua lämpöenergiaksi.

Laskukaava: Maalämpöpumpusta saatava lämmitysteho (kW) / maalämpöpumpun kuluttama sähköteho (kW) = COP. Esimerkiksi COP 5 tarkoittaa, että 1 kW sähkön ottoteholla saadaan tuotettua 5 kW lämpötehoa. Mitä korkeampi luku on, sitä energiataloudellisempi laite on kyseessä.

COP-arvo saadaan tekemällä mittaukset +7 asteen lämpötilassa. Tästä johtuen COP ei yksistään anna luotettavaa tietoa lämmityslaitteen toimivuudesta vaikkapa pakkassäässä.

COP-lukujen vertailussa kannattaa varmistaa mitä standardia ja olosuhteita laskennassa on käytetty. Aikaisemmin käytössä ollut SFS-EN 255 -standardi antaa paremman COP-arvon kuin virallisella SFS-EN 14511 -standardilla tehdyt laskelmat.

Esimerkiksi Gebwell Aries 6 -invertterimaalämpöpumpun COP (0 °/ 35°) on 4,8. Aries 12 -maalämpöpumpun vastaava COP-arvo on 4,9.

Lämpökäyrä määrittelee sen, kuinka lämmintä lämmitysvettä maalämpöpumppu tekee kiinteistön lämmitykseen. Lämmityskäyrälle on yleensä määritelty kaltevuus tai useampi piste, esimerkiksi -20 asteen ulkolämpötilalle asetellaan arvoksi lattialämmityksessä jotain 30-35 asteen väliltä.

Lämpökaivosta saadaan viilennysenergiaa kiinteistön lämmitykseen. Maaviilennyksellä tarkoitetaan siis sitä, että lämpökaivossa jäähtynyttä maaliuosta käytetään kiinteistön jäähdytykseen, esimerkiksi puhallinpatterin kautta, tai ilmanvaihdon kautta.

Menojohdolla tarkoitetaan sitä putkilinjaa, joka menee johonkin, esimerkiksi lämmityksen menojohto on lämmityspiirin menoputki.

Maalämpöpumpun käyttämän sähkön sähköverkosta ottama teho (kW) nimellisolosuhteissa. Esimerkiksi Gebwell Aries 6 -invertterimaalämpöpumpun nimellisottoteho (0°/35°) on 0,78 ja Aries 12 -maalämpöpumpulla nimellisottoteho (0°/35°) on 1,36.

(0°/35°) tarkoittaa, että esimerkkien ottotehot on laskettu olosuhteissa, jossa lämmönlähteen eli keruupiirin lämpötila on 0 astetta ja lämmityspiiriin lähtee lämpöpumpulta 35-asteinen vesi.

Osatehomitoitettu lämpöpumppu jaksaa lämmittää taloa kohtuullisilla pakkassäillä. Kovimmilla pakkassäillä pumpun sisään rakennetut lämmitysvastukset tuottavat kovimmilla pakkasilla tarvittavan lisälämmön.

Kun hankitaan osatehoinen maalämpöpumppu, tarvittavan sähköenergian määrä kasvaa ja tämä vähentää energiakaivon syvyyttä vain vähän. Lämmitysjärjestelmää hankittaessa on hyvä tutkia maalämpöpumpun mitoituksen vaikutuksia kokonaiskustannuksiin.

Paisunta-astia tasaa lämmitys-, jäähdytys-, tai maapiirin lämpötilaeroista johtuvaa nesteen tilavuuden vaihtelua.

Pehmokäynnistin on yleensä kontaktorin tilalla oleva kytkin, joka käynnistää esimerkiksi lämpöpumpun kompressorin siten, että käynnistyksestä ei kuulu niin kova ”naksahdus”.

Puhallinkonvektori on laite, jossa on neste-ilmalämmönsiirrin ja puhallin. Puhallin kierrättää huoneilmaa lämmönsiirtimen läpi. Puhallinkonvektoreita käytetään lämmityksen, jäähdytyksen jakeluun. On olemassa myös yhdistelmälaitteita, joilla voi tehdä sekä lämmitystä ja jäähdytystä.

Puskurivaraaja tasaa lämpöpumpun käyntijaksoja, ja toimii lämmityksen lämpövarastona vaihtoventtiililämpöpumpuissa silloin kun lämpöpumppu lämmittää käyttövettä.

Ks. lämmityskauden lämpökerroin.

Suomen Standardoimisliiton julkaisema SFS-EN 14511 on standardi, jonka määrittelemien periaatteiden mukaan tehdään huonetilojen lämmitykseen ja viilennykseen tarkoitettujen lämpöpumppujen energialaskenta. Lämmityslaitteiden lämpökerroin eli COP lasketaan tämän standardin mukaisesti.

Uppokuumennin, joka lämmittää säiliössä olevan veden.

Venttiili, joka sallii virtauksen vain yhteen suuntaan.

Tehontarve on maksimaalinen kilowattimäärä, joka tarvitaan rakennuksen ja käyttöveden lämmittämiseen vuoden kylmimpänä päivänä.

Tulistus on kylmäprosessissa se vaihe, jossa kylmäaineessa ei ole mukana höyryä, vaan se on kokonaan kaasuuntunut. Tulistunut kylmäaine on kiehumislämpötilaa kuumempaa.

Tulistuksen poistolla tarkoitetaan sitä, että ennen lauhdutinta on toinen lämmönsiirrin (=tulistuksen poisto lämmönsiirrin), josta saadaan pienimpi määrä energiaa korkeammassa lämmössä, jolla voidaan lämmittää esimerkiksi käyttövettä.

Ks. puskurivaraaja

Täysitehoiseksi mitoitettu lämpöpumppu on teholtaan riittävä kiinteistön lämmitykseen myös kovilla pakkasilla ilman, että lisälämpöä tarvitsee tuottaa sähkövastuksilla.

Ulkoanturi mittaa ulkolämpötilaa. Ulkoanturi asennetaan talon ulkopuolelle yleensä pohjoisseinään. Ulkoanturi lähettää ulkolämpötilatiedon lämpöpumpulle, joka mukauttaa kiinteistön lämmityksen ulkolämpötilan ja asetetun lämpökäyrän mukaisesti.

Vaihtoventtiili kääntää veden virtauksen käyttöveden lämmitykseen tai lämmitysjärjestelmässä kiertävän veden lämmitykseen.

Lämmitysjärjestelmän kuluttaman ja sen tuottaman energian välinen suhde vuoden aikana, huomioiden sekä lämmityksen että lämpimän käyttöveden valmistuksen.