Maalämpöpumppu vai ilmalämpöpumppu? – Lämpöpumpun valinta riippuu käyttötarkoituksesta

Erityyppisten lämpöpumppujen ominaisuudet, soveltuvuus ja käyttötarkoitukset mietityttävät monia kotinsa lämmitysjärjestelmähankintoja suunnittelevia omakotitaloasujia. Kokosimme kattavan tietopaketin, jossa vertaillaan ilmalämpöpumppuja, ilmavesilämpöpumppuja ja maalämpöpumppuja – niiden hankintaa, ominaisuuksia ja käyttökohteita.

Ilmalämpöpumppu on tukilämmitysmuoto

Ilmalämpöpumppu (ILP) hankitaan yleensä silloin, kun on tarvetta tilojen jäähdytykseen tai halutaan säästää lämmityskustannuksissa. Ilmalämpöpumpulla lämmitetään ainoastaan huoneilmaa, joten käyttöveden lämmitykseen se ei sovellu. Pääasiassa ilmalämpöpumppuja asennetaan kiinteistöihin, joissa ei ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää eli yleensä sähkölämmitteisiin taloihin. Tällaisissa kiinteistöissä ilmalämpöpumpulla voidaan säästää sähkönkulutuksessa n. 2 000–7 000 kWh vuodessa.

Ilmalämpöpumppuja asennetaan myös taloihin, joissa on vesikiertoinen lämmönjakotapa ja halutaan säästää lämmityslaskussa, mutta ei olla valmiita tekemään isompaa lämmitysjärjestelmäinvestointia.

Ilmalämpöpumput soveltuvat hyvin monenlaisiin kiinteistöihin, mutta parasta hyötyä pumpusta ei kuitenkaan saada tiloiltaan sokkeloisessa talossa. Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö jakaa lämmön tehokkaimmin suureen yhtenäiseen tilaan.

Ilmalämpöpumpun ehdoton etu on pieni, noin 2 000–3 000 € alkuinvestointi sekä hyvä säästö suhteessa alkuinvestointiin. Säästöä lämmityskustannuksiin voidaan saada n.150–700 € vuodessa.

Viilentäminen ilmalämpöpumpulla maksaa n. 3–5 snt / kWh eli viilennyksen kokonaiskustannus on vuodessa keskimäärin n. 20–30 €. Viilennyksen kustannukset ovat huomattavasti suuremmat, jos jäähdytystarve on erityisen runsasta.

Ilmalämpöpumpun lämmitysteho ja hyötysuhde heikkenevät sen mukaan, mitä kylmempää ulkoilma on. Toisin sanoen, mitä kovempi on lämmitystarve kiinteistössä, sitä heikommin ja huonommalla teholla ilmalämpöpumppu lämmittää sisätilaa.

Hankintaa tehtäessä kannattaa huomioida, että ilmalämpöpumpun rinnalle tarvitaan myös muu lämmitysjärjestelmä, jos tila halutaan pitää lämpimänä. Ilmalämpöpumpun väärinkäyttämiseen sisältyy riski, että se saattaa viedä enemmän sähköä kuin mitä se säästää. Tyypillisesti tätä tapahtuu esimerkiksi tilanteissa, joissa lämmitystä ja jäähdytystä ohjaavaan automaattitilaan asetettu ilmalämpöpumppu jäähdyttää samanaikaisesti huoneistoa, jota lämmitetään toisella lämmitysjärjestelmällä.

Ilmalämpöpumpun hankinnassa kannattaa varmistaa, että asennustyön tekevällä urakoitsijalla on kylmätöihin tarvittava pätevyys. Ilmalämpöpumpun asennus hoituu yleensä yhdessä päivässä. Huomionarvoista on myös, että ilmalämpöpumpun asennuspaikka vaikuttaa merkittävästi sen toimintaan.

Ilmavesilämpöpumppu soveltuu öljylämmityksen rinnalle

Ilmavesilämpöpumppu (IVLP) on hyvä valinta silloin, kun maalämpölämpökaivon poraaminen ei ole mahdollista, eikä maalämmölle pystytä järjestämään muuta keruupiiriä. Ilmavesilämpöpumppu soveltuu myös puulämmitteisiin omakotitaloihin, joissa haluaa vähentää polttopuilla lämmittämistä.

Ilmavesilämpöpumppu soveltuu huonosti kiinteistöön, jossa ei ole valmiina vesikiertoista lämmitysjärjestelmää. Ilmavesilämpöpumppu ei välttämättä ole kustannustehokkain ratkaisu puulämmityskohteisiin, joissa ollaan poissa kotoa kovilla pakkasilla, koska Ilmavesilämpöpumpun teho ei yleensä riitä tarvittavaan lämmitykseen.

Investointikustannus on Ilmavesilämpöpumpulla matalampi kuin maalämpöpumpulla ja sen käytöllä voidaan säästää esim. öljylämmitteisen kiinteistön lämmityskuluissa, missä öljylämmitys jätetään lämpöpumppujärjestelmän rinnalle. Ilmavesilämpöpumppu maksaa hieman enemmän kuin maalämpöpumppu. Asennuskustannus on suurin piirtein saman verran kuin maalämpöasennuksella (ilman lämpökaivoporausta) eli n.11 000–19 000 €. Ilmavesilämpöpumpun asennus omakotitaloon kestää tyypillisesti 1–3 päivää.

Kuten ilmalämpöpumpuissa, ilmavesilämpöpumpun lämmitysteho ja hyötysuhde heikkenevät sitä mukaa, mitä kylmempää ulkoilma on. Eli kovemman lämmitystarpeen kausina ilmavesilämpöpumppu lämmittää heikommalla tehokkuudella. Tämän takia ilmavesilämpöpumpun rinnalle tarvitaan lämmitysjärjestelmä, joka pystyy tuottamaan riittävästi lämpöenergiaa, kun pakkasta on yli -18…-25 astetta.

Ilmavesilämpöpumppua hankittaessa on huomioitava, että sen ulkoyksikkö ei ole äänetön, vaan se tuottaa käydessään jonkin verran melua. Kun vertailet lämpöpumppuja, muista että COP-arvoissa ei ole huomioitu ilmavesilämpöpumpun ulkoyksikköön talvisin muodostuvan jään sulatusta. Maalämpöpumpun SCOP-lukuun vertailtaessa on otettava huomioon, että ilmavesilämpöpumppu käyttää lisälämmönlähdettä huomattavasti enemmän, sillä kaikki lämmitys IVLP:n toiminta-alueen ulkopuolella (kylmemmillä keleillä kuin -20…-25 astetta) tehdään lisälämmönlähteellä. Tämän takia on syytä vertailla lämmitysmuotojen arvoja, joista ilmenee sekä sähkönkulutus että lisälämmönlähteiden kustannukset.

Mikäli lisälämpö tehdään suoralla sähköllä, kannattaa tarkastaa onko sähköliittymän koko riittävä. Sähköliittymän kustannus voi nousta entisestään ilmavesilämpöpumpun kanssa niissä kohteissa, missä lisälämmitys tehdään sähkövastuksilla – erityisesti siinä vaiheessa, kun ns. tehomaksu tulee sähkön hinnoittelumalliksi kaikkiin omakotitalokiinteistöihin.

Ilmavesilämpöpumpulla lämmittäminen maksaa vuosittain lisälämmönlähteineen n. 800­-1 500 €. Viilentäminen ilmavesilämpöpumpulla maksaa n. 3–5 snt / kWh, eli vuodessa keskimääräisen viilennyksen kustannus on n. 20-35 €. Viilennystä varten järjestelmä vaatii viilennyksen jakoverkoston.

Maalämpöpumppu valitaan suurimpaan osaan rakennetuista omakotitaloista

Maalämpöpumppu (MLP) kannattaa valita kiinteistön lämmitykseen aina, kun lämmitysjärjestelmä on elinkaaren päässä, mikäli lämpökaivon poraaminen on mahdollista. Yli puoleen (57%) rakennetuista uudispientaloista valitaan lämmitysjärjestelmäksi maalämpö.

Maalämpöjärjestelmää suositellaan erityisesti saneerattaviin kiinteistöihin, joissa on jo valmiiksi vesikiertoinen lämmönjako.

Aries invertterilämpöpumppu

Maalämpöjärjestelmän lämpökaivo mahdollistaa myös maaviilennyksen hyödyntämisen.

Maalämpöjärjestelmän rinnalle ei tarvita muita järjestelmiä ja maalämpöpumpussa on yleensä mukana sähkövastus mahdollisien laiterikkojen varalle.

Monissa tapauksissa kustannussäästö on keskeisin syy hankkia maalämpö. Esimerkiksi, jos sähkölämmitteisessä kiinteistössä lämmityssähköä kuluu

yli 15 000 kWh vuodessa tai lämmitysöljyä kuluu yli 2 000 litraa, kannattaa maalämpöjärjestelmään siirtymistä harkita, vaikka kiinteistön lämmityslaitteisto ei olisikaan teknisesti vanhentunut. Maalämpö on hyvä ratkaisu myös silloin, kun halutaan vaihtaa ympäristöystävällisimpään lämmitystapaan tai hankkia pitkällä aikavälillä edullisin lämmitystapa.

Hankintaa suunniteltaessa on hyvä huomioida ennakkoon, onko lämpökaivon poraus mahdollista ja mikäli ei ole, on selvitettävä, pystytäänkö lämmönkeruu tekemään jotenkin toisin? Lisäksi ennalta on hyvä varmistaa, onko järjestelmää varten tarvittavat sulakkeet saatavilla.

Maalämpöpumpun hankintakustannus on muita lämpöpumppuja suurempi – omakotimittakaavan maalämpöjärjestelmän alkuinvestointi on n. 14 000–25 000 € ja sillä lämmittäminen maksaa vuodessa n. 600–1 000 €.

Maalämpölaitteiston asennus on verrattain nopeaa. Lämpökaivon poraus kestää yleensä päivän ja laitetilan asennus keskimäärin 1–3 päivää.

Erityyppisten lämpöpumppujen vertailu

Ilmalämpöpumppu Ilmavesilämpöpumppu Maalämpöpumppu
Voiko olla pääasiallinen lämmitysjärjestelmä? Ilmalämpöpumppu on
tukilämmitysmuoto, eli ei.
Ilmavesilämpöpumpulla ei saada tehtyä kaikkea lämmitystä yli -18 …-25 pakkasilla kyllä
Tuottaako lämmintä käyttövettä? ei kyllä kyllä
Voiko järjestelmää käyttää viilentämiseen? kyllä kyllä kyllä
Viilennyksen kustannus (500 kWh) n. 25 € n. 25-30 € n. 5 €
Järjestelmän hankintakustannus n. 2 000–3 000 € 8 000–19 000 € 14 000–25 000 €
Vaatiiko vesikiertoisen lämmönjakelun? ei kyllä kyllä

 

Harri Nopanen on tyytyväinen vaivattomaan sekä hiljaiseen Gebwellin Qi-maalämpöpumppuun.

Nopaset pääsivät jouluksi uuden kodin lämpöön

Kun Harri Nopanen aloitti talonsa rakennuttamisen Virolahdella Klamilan kylässä keväällä 2016, oli haaveena päästä muuttamaan jouluksi uuteen kotiin. Talo ja Gebwellin maalämpöjärjestelmä valmistuivat loppusyksystä, niin että talon viimeistelytyöt pystyttiin tekemään lämpimissä sisätiloissa.
Lue lisää "Nopaset pääsivät jouluksi uuden kodin lämpöön"