Maalämpö on puhdasta, uusiutuvaa luonnon energiaa

Lämpöpumpun valinta riippuu käyttötarkoituksesta

Erityyppisten lämpöpumppujen ominaisuudet, soveltuvuus ja käyttötarkoitukset mietityttävät monia kotinsa lämmitysjärjestelmähankintoja suunnittelevia omakotitaloasujia.

Kokosimme kattavan tietopaketin, jossa vertaillaan ilmalämpöpumppuja, ilmavesilämpöpumppuja ja maalämpöpumppuja – niiden hankintaa, ominaisuuksia ja käyttökohteita.

Ilmalämpöpumppu on tukilämmitysmuoto 

Ilmalämpöpumppu (ILP) hankitaan yleensä silloin, kun on tarvetta tilojen jäähdytykseen tai halutaan säästää lämmityskustannuksissa. Ilmalämpöpumpulla lämmitetään ainoastaan huoneilmaa, käyttövettä sillä ei saa lämmitettyä eli sitä varten pitää olla esimerkiksi sähköllä toimiva käyttövedenlämmitin. Hankintaa tehtäessä kannattaa huomioida, että ilmalämpöpumpun rinnalle tarvitaan myös toinen lämmitysjärjestelmä, jos tila halutaan pitää lämpimänä.

Pääasiassa ilmalämpöpumppuja asennetaan kiinteistöihin, joissa ei ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää eli yleensä sähkölämmitteisiin taloihin. Tällaisissa kiinteistöissä ilmalämpöpumpulla voidaan säästää sähkönkulutuksessa n. 2 000–7 000 kWh vuodessa. Ilmalämpöpumppuja asennetaan myös taloihin, joissa on vesikiertoinen lämmönjakotapa ja halutaan säästää lämmityslaskussa, mutta ei olla valmiita tekemään isompaa lämmitysjärjestelmäinvestointia. 

Ilmalämpöpumppu soveltuu erityisesti avoimen ratkaisun taloihin 

Ilmalämpöpumput soveltuvat hyvin monenlaisiin kiinteistöihin, mutta parasta hyötyä pumpusta ei kuitenkaan saada tiloiltaan sokkeloisessa talossa. Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö jakaa lämmön tehokkaimmin suureen yhtenäiseen tilaan. Väliseinät ja monimutkainen talorakenne rajoittavat merkittävästi lämmön siirtymistä muihin huonetiloihin. Tällöin saattaa olla tarve sijoittaa useampaan sisäyksikköön tehokkaamman ilmalämpöpumpun sijaan.  

Ilmalämpöpumpun alkuinvestointi on pieni 

Ilmalämpöpumpun ehdoton etu on pieni, noin 2 000–4 000 € alkuinvestointi sekä hyvä säästö suhteessa alkuinvestointiin. Säästöä lämmityskustannuksiin voidaan saada n.150–700 € vuodessa. 

Viilentäminen ilmalämpöpumpulla maksaa n. 4–6 snt / kWh eli viilennyksen kokonaiskustannus on vuodessa keskimäärin n. 20–30 €. Viilennyksen kustannukset ovat huomattavasti suuremmat, jos jäähdytystarve on erityisen runsasta. 

Ulkolämpötilan laskeminen vaikuttaa ilmalämpöpumpun lämmitystehoon ja hyötysuhteeseen 

Ilmalämpöpumpun lämmitysteho ja hyötysuhde heikkenevät sen mukaan, mitä kylmempää ulkoilma on. Toisin sanoen, mitä kovempi on lämmitystarve kiinteistössä, sitä heikommin ja huonommalla teholla ilmalämpöpumppu lämmittää sisätilaa. 

Ilmalämpöpumpun väärinkäyttämiseen sisältyy riski, että se saattaa viedä enemmän sähköä kuin mitä se säästää. Tyypillisesti tätä tapahtuu esimerkiksi tilanteissa, joissa lämmitystä ja jäähdytystä ohjaavaan automaattitilaan asetettu ilmalämpöpumppu jäähdyttää samanaikaisesti huoneistoa, jota lämmitetään toisella lämmitysjärjestelmällä. 

Ilmalämpöpumpun hankinnassa kannattaa varmistaa, että asennustyön tekevällä urakoitsijalla on kylmätöihin tarvittava pätevyys. Ilmalämpöpumpun asennus hoituu yleensä yhdessä päivässä. Huomionarvoista on myös, että ilmalämpöpumpun asennuspaikka vaikuttaa merkittävästi sen toimintaan. 

Ilmavesilämpöpumppu soveltuu öljy– tai puulämmityksen rinnalle 

Ilmavesilämpöpumppu (IVLP) on hyvä valinta silloin, kun maalämpölämpökaivon poraaminen ei ole mahdollista, eikä maalämmölle pystytä järjestämään muuta keruupiiriä. Ilmavesilämpöpumppu soveltuu myös öljy- tai puulämmitteisiin omakotitaloihin, joissa halutaan vähentää öljyllä tai polttopuilla lämmittämistä. 

Ilmavesilämpöpumppu soveltuu huonosti kiinteistöön, jossa ei ole valmiina vesikiertoista lämmitysjärjestelmää. Lisäksi ilmavesilämpöpumppu toimii lattialämmityksen yhteydessä huomattavasti paremmalla hyötysuhteella kuin patterilämmityksen yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että korkea menoveden lämpötila eli lämmitysverkostoon menevän veden lämpötila heikentää lämpöpumpun antotehoa ja hyötysuhdetta. On huomioitava, että useilla ilmavesilämpöpumppumalleilla yli 55 celsiusasteinen lämmöntuotanto tilojen lämmitys- ja käyttövesipuolelle on ongelmallista. Lämpötilaa nostetaan tarvittaessa yleensä vesivaraajan sähkövastuksella. 

Ilmavesilämpöpumppu ei välttämättä ole kustannustehokkain ratkaisu puulämmityskohteisiin, joissa ollaan poissa kotoa kovilla pakkasilla, koska ilmavesilämpöpumpun teho ei yleensä riitä tarvittavaan lämmitykseen. 

Investointikustannus maalämpöä edullisempi keruupiirin kustannuksen verran  

Investointikustannus ilmavesilämpöpumppuun on matalampi kuin maalämpöpumppuun ja sen käytöllä voidaan säästää esim. öljylämmitteisen kiinteistön lämmityskuluissa, missä öljylämmitys jätetään lämpöpumppujärjestelmän rinnalle. Ilmavesilämpöpumppulaite maksaa hieman enemmän kuin maalämpöpumppu. Asennuskustannus on suurin piirtein saman verran kuin maalämpöasennuksella (ilman lämpökaivoporausta) eli n. 12 000–20 000 €. Ilmavesilämpöpumpun asennus omakotitaloon kestää tyypillisesti 1–3 päivää.

Ilmavesilämpöpumppujärjestelmää varten ei tarvitse toteuttaa lämmönkeruupiiriä, porata lämpökaivoa, kaivaa maapiiriä maahan tai upottaa keruupiiriä vesistöön, joten sen toteuttamiskustannus jää pois verrattuna maalämpöön. 

Ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde tippuu kovilla pakkasilla 

Kuten ilmalämpöpumpuissa, ilmavesilämpöpumpun lämmitysteho ja hyötysuhde heikkenevät sitä mukaa, mitä kylmempää ulkoilma on. Eli kovemman lämmitystarpeen kausina ilmavesilämpöpumppu lämmittää heikommalla tehokkuudella. Huomioitavaa on, että ilmavesilämpöpumppu voi antaa noin 50 prosenttia vähemmän tehoa -20 celsiusasteen ulkolämpötilassa kuin +7 asteen lämpötilassa, jossa laitteiden tehot yleensä ilmoitetaan – ns. nimellisteho EN14511 standardin mukaisesti. Tämän takia ilmavesilämpöpumpun rinnalle tarvitaan lämmitysjärjestelmä, joka pystyy tuottamaan riittävästi lämpöenergiaa, kun pakkasta on yli -18…-25 astetta. Ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde on näissä olosuhteissa noin 1 – veden lämmittäminen tätä kylmemmissä ulkoilman olosuhteissa on edullisempaa sähköllä. 

Kun vertailet lämpöpumppuja, huomioi, että COP-arvoissa ei ole huomioitu ilmavesilämpöpumpun ulkoyksikköön talvisin muodostuvan jään sulatusta.  

Maalämpöpumpun SCOP-lukuun vertailtaessa on otettava huomioon, että ilmavesilämpöpumppu käyttää lisälämmönlähdettä huomattavasti enemmän, sillä kaikki lämmitys ilmavesilämpöpumpun toiminta-alueen ulkopuolella (kylmemmillä keleillä kuin -20…-25 astetta) tehdään lisälämmönlähteellä. Tämän takia on syytä vertailla lämmitysmuotojen arvoja, joista ilmenee sekä sähkönkulutus että lisälämmönlähteiden kustannukset. 

Huomioitavaa ilmavesilämpöpumppua harkittaessa 

Ilmavesilämpöpumppua hankittaessa on huomioitava, että sen ulkoyksikkö ei ole äänetön, vaan se tuottaa käydessään jonkin verran melua. Mikäli lisälämpö tehdään suoralla sähköllä, kannattaa tarkastaa onko sähköliittymän koko riittävä. Sähköliittymän kustannus voi nousta entisestään ilmavesilämpöpumpun kanssa niissä kohteissa, missä lisälämmitys tehdään sähkövastuksilla – tämä voi tulla erityisen kalliiksi pörssisähköä käyttäville, koska kovilla pakkasilla sähkökin on yleensä kalliimpaa. 

Ilmavesilämpöpumpulla lämmittäminen maksaa vuosittain lisälämmönlähteineen n. 800–1 500 €. Kustannus voi olla huomattavasti suurempi talvina, jolloin on paljon kovia pakkasia, ja jos lämmitystä ei pystytä tukemaan esimerkiksi puulämmityksellä.

Viilentäminen ilmavesilämpöpumpulla maksaa n. 5–7 snt / kWh, eli vuodessa keskimääräisen viilennyksen kustannus on n. 20–35 €. Viilennystä varten järjestelmä vaatii viilennyksen jakoverkoston. 

Maalämpöpumppu valitaan suurimpaan osaan rakennettavista omakotitaloista 

Maalämpöpumppu (MLP) kannattaa valita kiinteistön lämmitykseen aina, kun lämmitysjärjestelmä on elinkaaren päässä, mikäli lämpökaivon poraaminen on mahdollista. Yli puoleen rakennetuista uudispientaloista valitaan lämmitysjärjestelmäksi maalämpö. 

Maalämpöjärjestelmää suositellaan erityisesti saneerattaviin kiinteistöihin, joissa on jo valmiiksi vesikiertoinen lämmönjako. Maalämpöjärjestelmän lämpökaivo mahdollistaa myös maaviilennyksen hyödyntämisen. Maaviilennys on huomattavan edullinen tapa toteuttaa kodin viilennys. Maalämpöjärjestelmää asennettaessa kannattaa miettiä, olisiko samalla tarve asentaa maaviilennys. Maaviilennyksen hyödyntämiseen tarvitsee lämpökaivon lisäksi vain kiertovesipumpun viilennysenergian tuottamiseen ja esimerkiksi puhallinkonvektorin maaviileän jakamiseen huoneilmaan. Viilennyksen voi jakaa myös lattialämmitysputkiston kautta.

Maalämpöpumppu lämmittää kotisi kustannustehokkaasti

Maalämpöjärjestelmän rinnalle ei tarvita muita järjestelmiä. Maalämpöpumppu lämmittää kodin sekä lämpimän käyttöveden. Jos järjestelmään asennetaan maaviilennys, saa lämpökaivosta myös viilennyksen kesähelteillä. Maalämpöpumpussa on yleensä mukana sähkövastus mahdollisten laiterikkojen varalle. 

Monissa tapauksissa kustannussäästö on keskeisin syy hankkia maalämpö. Esimerkiksi, jos sähkölämmitteisessä kiinteistössä lämmityssähköä kuluu yli 15 000 kWh vuodessa tai lämmitysöljyä kuluu yli 2 000 litraa, kannattaa maalämpöjärjestelmään siirtymistä harkita, vaikka kiinteistön lämmityslaitteisto ei olisikaan teknisesti vanhentunut. Maalämpö on hyvä ratkaisu myös silloin, kun halutaan vaihtaa ympäristöystävällisimpään lämmitystapaan tai hankkia pitkällä aikavälillä edullisin lämmitystapa. 

Hankinnassa huomioitavaa

Hankintaa suunniteltaessa on hyvä selvittää ennakkoon, onko lämpökaivon poraus mahdollista. Mikäli ei ole, on selvitettävä, pystytäänkö lämmönkeruu tekemään jotenkin toisin? Lämmönkeruuputkiston voi myös upottaa lähellä olevaan vesistöön tai kaivaa pintamaahan. Lisäksi ennalta on hyvä varmistaa, onko järjestelmää varten tarvittavat sulakkeet saatavilla. 

Maalämpöpumpun hankintakustannus on muita lämpöpumppuja suurempi – omakotimittakaavan maalämpöjärjestelmän alkuinvestointi on n. 16 000–30 000 € ja sillä lämmittäminen maksaa vuodessa n. 600–1 000 €. Lämpökaivosta otetulla maaviileällä kodin viilentäminen on huomattavasti edullisempaa kuin ilma- tai ilmavesilämpöpumpulla. 

Maalämpölaitteiston asennus on verrattain nopeaa. Lämpökaivon poraus kestää yleensä päivän ja laitetilan asennus keskimäärin 1–3 päivää. Lue lisää miten maalämpö toimii ja mitä maalämpö maksaa.

Erityyppisten lämpöpumppujen vertailu