Maalämpö on puhdasta, uusiutuvaa luonnon energiaa

Maalämpöpumput ovat kestävä ja energiatehokas lämmitysratkaisu, myös äärimmäisissä sääolosuhteissa, kuten kovalla pakkasella. Täystehomitoitetut maalämpöpumput toimivat luotettavasti ja tehokkaasti jopa -30–40 asteen lämpötiloissa, mikä erottaa ne esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpuista.

Maalämpöpumpun toimintaperiaate

Maalämpöpumppu hyödyntää maaperään varastoitunutta lämpöenergiaa. Maalämpöjärjestelmä koostuu useista komponenteista, mukaan lukien lämmönkeruuputkistosta, joka sijoitetaan maahan tai kallioon, ja lämpöpumpusta, joka sijaitsee rakennuksessa. Maaperän lämpöenergia siirretään putkistossa kiertävän jäätymättömän nesteen avulla lämpöpumppuun, jossa se muunnetaan käyttökelpoiseksi lämmöksi. Lämpö jaetaan taloon vesikiertoisen lämmitysverkoston kuten lattia- tai patterilämmityksen kautta.

Maalämpöpumpun tehokkuus kovilla pakkasilla

Maalämpöpumppu säilyttää suorituskykynsä myös kovalla pakkasella. Tämä johtuu siitä, että maaperän lämpötila pysyy suhteellisen vakiona ympäri vuoden. Suorituskyvyn säilyminen tarkoittaa sitä, että maalämpöpumppu pystyy tuottamaan kiinteistön lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottoon yhtä paljon tehoa kovalla pakkasella, kun lauhemmilla keleillä.

Mikäli järjestelmä on mitoitettu siten, että maalämpöpumpun teho vastaa kiinteistön lämmitystehon tarvetta kylmimpinä päivinä, tuottaa maalämpöpumppu lämmityksen hyvällä hyötysuhteella ympäri vuoden.

Miksi osa lämpöpumpuista käyttää pakkaskeleillä sähkövastuksia lämmitykseen?

Toisinaan kuullaan puhuttavan, että talon lämmitykseen joudutaan käyttämään sähkövastuksia pakkaskeleillä. Mistä tämä johtuu?

Lämpöpumput, joiden lämmönlähde on ulkoilma, menettävät tehoa ja hyötysuhdetta ulkolämpötilan laskiessa, koska kylmä ilma sisältää vähemmän lämpöenergiaa. Kiinteistön lämmitystehon tarve kasvaa ulkolämpötilan laskiessa. Toisin sanoen tehon tarve ja lämpöpumpun kompressorilla tuottama teho kulkevat vastakkaisiin suuntiin ulkolämpötilan muuttuessa. Lämmitystehon laskiessa ilmalämpöpumpun tai ilma-vesilämpöpumpun teho ei välttämättä riitä kiinteistön lämmittämiseen ja tehonvaje täytyy täyttää jollain muulla lämmönlähteellä. Usein käytetään sähkölämmittimiä.

Maalämpöjärjestelmäkin voi olla mitoitettu siten, että laitteen teho riittää kiinteistön lämmitykseen vain tiettyyn ulkolämpötilaan asti, jonka jälkeen lisälämmitystä tarvitaan. Ns. osatehomitoituksen syynä on voi olla mm. se, että lämmityksen jakojärjestelmä tarvitsee kylmimmillä keleillä korkeampaa lämpötilaa, kuin mitä lämpöpumppu voi tuottaa. Toisaalta lämmönlähteestä saatava energiamäärä voi olla kiinteistön tarvitsemaa määrää pienempi. Osa lämmitysenergiasta on voitu päättää jo mitoitusvaiheessa tuotettavaksi lisälämmönlähteellä.

Vesikiertoisissa lämmityksissä, joissa lämmönlähteenä on lämpöpumppu, järjestelmät suojataan vikatilanteiden varalta sähkövastuksilla. Mikäli lämpöpumpun asetuksista on valittu, että sähkövastusta käytetään vain häiriötilanteissa, sähkövastus ei kytkeydy päälle normaalissa käytössä.

Pitkän aikavälin säästöt ja ympäristövaikutukset

Vaikka maalämpöjärjestelmän alkuinvestointi voi olla suurempi verrattuna ilma-vesilämpöpumppuun, maalämmityksestä saatava pitkäaikainen taloudellinen hyöty on merkittävä. Korkean hyötysuhteen ja vakaan suorituskyvyn ansiosta maalämmityksen käyttökustannukset pysyvät alhaisina, ja säästöt kertyvät pitkällä aikavälillä.

Maalämpö on myös ympäristöystävällinen vaihtoehto. Maalämmityksestä ei aiheudu suoria hiilidioksidipäästöjä, joten se pienentää huomattavasti asumisen hiilijalanjälkeä. Mikäli maalämpöpumpun kuluttama sähkö tuotetaan esimerkiksi tuuli- tai ydinvoimalla, on maalämmitys täysin päästötöntä. Tämä tekee niistä houkuttelevan vaihtoehdon niille, jotka haluavat pienentää hiilijalanjälkeään ja edistää kestävää kehitystä.

Yhteenveto

Täystehomitoitetut maalämpöpumput tarjoavat luotettavan ja tehokkaan ratkaisun lämmitykseen jopa erittäin kovissa pakkasolosuhteissa, toisin kuin ilma-vesilämpöpumput. Niiden kyky hyödyntää maaperän vakaita lämpötiloja tekee niistä ihanteellisen valinnan pohjoisillekin alueille, joissa lämpötila tippuu talvella koviin pakkaslukemiin. Vaikka maalämpöpumppujärjestelmän alkuinvestointi saattaa olla suurempi, niiden pitkän aikavälin taloudelliset ja ympäristöhyödyt tekevät niistä viisaan valinnan kestävään ja luotettavaan lämmitykseen.