Maalämpö on puhdasta, uusiutuvaa luonnon energiaa

Viime vuosikymmenien aikana tekniikan ja laitteiden kehittyessä maalämmön hinta on laskenut merkittävästi siitä mitä se oli esim. 1990-luvulla. Maalämmön hinta on aina kohdekohtainen ja riippuu suurelta osin maalämpöjärjestelmästä.

Maalämmön hintaan vaikuttavat:

• lämmönkeruupiirin toteutuksen kustannukset eli yleensä maalämpölämpökaivon porauskustannukset
• maalämpöjärjestelmän hinta (lämmitettävän kiinteistön koko ja lämpimän käyttöveden tarve)
• maalämpöjärjestelmän asennuksen kustannukset.

Saneerauskohteissa lisäkustannuksia tulee mm. sähkömuutostöistä sekä vanhan järjestelmän purkamisesta, mikäli sitä ei haluta jättää paikoilleen.

Maalämpökaivon poraus vaikuttaa maalämmön hintaan

Maalämpökaivon hinta määräytyy kaivon syvyyden mukaan ja syvyyden määrittää kiinteistön lämmitysenergian tarve; mitä suurempi lämmitettävä talo on, sitä syvempi kaivo tarvitaan. Lämpökaivon poraus on merkittävä kuluerä, joten maalämpökaivon mitoitus on oltava riittävä myös pitkällä tähtäimellä. Kerrostalomittaluokassa kaivoja on porattava useita, jolloin kaivokenttä on mitoitettava oikein, jotta lämpöenergiaa saadaan riittävästi.

Lämpökaivosta saadaan energiaa vuodessa noin 100 kWh per metri. Täten karkeasti laskettuna 200 metrin lämpökaivosta saadaan 20 000 kilowattituntia energiaa, jonka lisäksi kiinteistön lämmittämiseen saadaan lisäksi vielä kompressorin kuluttaman sähköenergian verran lämmitysenergiaa.

Lämpökaivon eli energiakaivon syvyyteen, ja sitä kautta maalämmön hintaan, vaikuttaa myös maaperä. Peruskallion päällä olevan pehmeän maan osuudelle täytyy maalämpökaivoa poratessa asentaa teräksinen maasuojaputki, joka estää irtomaata sortumasta ja tukkimasta kaivoa. Maaporaus on kallioporausta hitaampaa ja lisäksi teräsputkitangot on hitsattava toisiinsa kiinni; maaporaus on täten kallioporausta kalliimpaa. Lämpökaivotarjous sisältää yleensä tietyn määrän maaporausta ja sen ylittävä määrä laskutetaan tarjouksessa mainitulla metrihinnalla.

Pehmeän maan osuus vaikuttaa myöskin kaivon syvyyteen. Mikäli pehmeätä maata on paljon, kaivoa täytyy porata syvemmälle mitoituksen määrittelemän aktiivisyvyyden (tehollinen syvyys) saavuttamiseksi. Aktiivisyvyys on se syvyys, mihin asti vesi nousee kaivossa. Pehmeätä maata on harvoin Suomessa niin paljon, että maaporauksesta koituva lisäkustannus tekisi maalämpöinvestoinnin kannattamattomaksi. Mikäli pehmeän maan osuuden epäillään ylittävän 50 metriä, niin silloin maalämpöinvestointi voi osoittautua kannattamattomaksi. Kokemuksemme perusteella Suomessa kallio löytyy ennen 20 metriä 95 %:ssa kohteista.

Vaakaputkitus kaivolta tekniseen tilaan

Lämpökaivon hintaan sisältyy yleensä vaakaputket ja niiden asennus lämpökaivolta tekniseen tilaan. Mikäli tarjottu määrä ylittyy, laskutetaan ylittyvä osuus erikseen tarjouksessa ilmoitetulla metrihinnalla. Vaakaputkituksen määrä riippuu kaivon ja teknisen tilan etäisyydestä.

Lisähinnan voi välttää hankkimalla ns. avaimet käteen -toimitus, jossa tarjoukseen sisältyy vaakaputket lämpökaivolta tekniseen tilaan. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tarjouksella saattaa olla mainittuna tarjoukseen sisältyvän vaakaputken määrä.

Lämmönkeruupiirin asennus maahan tai vesistöön

Keruupiiri voidaan myös asentaa maahan tai kiinteistön lähellä sijaitsevaan vesistöön. Maalämmön keruupiirin asentaminen vaaka-asentoon ei vaadi porausta, vaan asennettavaa keruupiiriä varten kaivetaan kaivinkoneella noin metrin syvä kaivanto.

Vaakaan asennettava keruupiiri vaatii paljon isomman pinta-alan kuin lämpökaivo, joka mahtuu pienellekin tontille. Kostea savimaa on maalämmönkeruupiirille parempi maaperä kuin hiekkamaa, koska hiekka ei luovuta energiaa yhtä hyvin kuin kostea savi. Myöskään kivinen maaperä ei ole suositeltava vaakaan asennettavalle keruupiirille, koska routimisen liikuttamat kivet voivat vaurioittaa maalämmön keruuputkistoa, jolloin keruuputkiston neste voi vapautua maaperään.

Mikäli lämmitettävän kiinteistön lähellä sijaitsee vesistö, voidaan keruupiiri sijoittaa myöskin sinne. Putkistoon kiinnitetään painot, joiden avulla putkisto upotetaan vesistön pohjamutaan. Veden lämmön siirtokyky on hyvä, joten vesistöön sijoitettavasta keruupiiristä saa lämpöenergiaa vähintään yhtä paljon kuin porakaivosta. Putki on kaivettava ja asennettava huolellisesti rannassa, jotta keruupiiri ei lähde jäiden mukaan.

Vesistöön upotettavan keruupiirin voi levittää jäälle talvella tai asentaa kesällä lautalta käsin. Joskus painojen asentaminen vaatii sukeltajan käyttöä, jolloin kustannukset saattavat olla lähellä lämpökaivon porauksen kustannuksia. Sukeltaja varmistaa, että keruupiirissä ei ole ilmapusseja eikä putket ole isojen kivien päällä.

Maalämpöpumpun hinta

Maalämpöpumpun tehoon ja sen kautta myöskin hintaan vaikuttaa lämmitysenergian sekä lämpimän käyttöveden tarve. Mitä suurempi kiinteistö sitä suurempitehoinen maalämpöpumppu tarvitaan. Uudiskohteen maalämpöjärjestelmän mitoitus riippuu lämpötilavyöhykkeestä (Ilmatieteen laitos); uudiskohteissa lämmitystarve on noin 31 – 42 kWh lämmitettävää ilmakuutiota kohden ja käyttövesi noin 1250 kWh asukasta kohti.

Maalämmön hinta rivitaloon

Omakotitalojen ohella monessa rivitaloyhtiössä on päädytty siirtymään energiatehokkaampaan lämmitysmuotoon kustannussäästöjen takia. Maalämmön hinta rivitalokiinteistöille riippuu mm. lämmityksen tehontarpeesta, lattialämmityksen tai patterien lämmitystehosta ja lämpimän käyttöveden tarpeesta.

Tutustu artikkeliin, jossa kerromme Ylöjärvellä sijaitsevaan rivitaloyhtiöön tehdystä maalämpösaneerauksesta ja maalämmön myötä saaduista merkittävistä säästöistä. Lue artikkeli tästä.

Maalämmön hinta kerrostaloon

Maalämpö on yhä suositumpi lämmitysmuoto myös suurissa asuinkiinteistöissä, koska sen avulla lämmityskulut saadaan helpommin hallintaan.

Kerrostalokiinteistön lämmitystehon tarpeen laskemisessa ja lämmityslaitteiston kokonaismitoituksessa on otettava huomioon huonelämmityksen tehontarve, patterien tai lattialämmityksen lämmitysteho, lämpimän käyttöveden lämmitystehon tarve sekä järjestelmien hyötysuhteet.

Myös tarvittava sähköteho on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa. Voi olla, että sähköliittymää on kasvatettava maalämpöjärjestelmän myötä. Tästä syystä kannattaa varmistaa että mahdollinen sähköliittymän kasvattaminen kuuluu maalämpöurakkaan.

Pyydä tarjous kiinteistösi maalämpöratkaisusta »

Täystehomitoitus vai osatehomitoitus?

Maalämpöjärjestelmän täystehomitoitus tarkoittaa, että järjestelmä mitoitetaan kattamaan 100 % huipputehontarpeesta. Täten kiinteistön ja käyttöveden lämmitys hoidetaan kovimmillakin pakkasilla maalämmöllä ilman sähkövastuksia. Täystehomitoitettu maalämpöjärjestelmä on hieman kalliimpi investointi, mutta käyttökulut huippupakkasilla ovat pienemmät kuin osatehomitoitetussa järjestelmässä.

Osatehomitoitettu järjestelmä mitoitetaan kattamaan 60-85 % huipputehontarpeesta, jolloin kovilla pakkasilla maalämpöpumpun lämpöpumpun sähkövastukset kytkeytyvät päälle eli lämmitys toteutetaan osittain sähköllä. Osatehomitoitetun järjestelmän investointikustannukset ovat hieman halvemmat; pienempitehoisen lämpöpumpun ja hieman lyhyemmän lämpökaivon ansiosta; mutta käyttökustannukset ovat isommat kovien pakkasten aikaan, jolloin lämmitetään sähkövastuksilla korkean sähkönhinnan aikaan.

Maalämpöpumppujen tehoja vertaillaan usein COP- eli lämpökerroin- ja SCOP- eli lämmityskauden lämpökerroinarvojen avulla. Tutustu COP- ja SCOP-lämpökertoimien laskentatapaan blogiartikkelissamme »

Maalämpöpumpun asennuksen hinta

Maalämpöpumpun asennuksen hinta sisältää lämpöpumpun haalauksen tekniseen tilaan, lämpöpumpun yhdistämisen lämmönkeruupiiriin ja lämmitysverkostoon sekä mahdolliseen varaajaan tai puskurivaraajan. Lisäksi asennukseen kuuluu lämmitysjärjestelmän käyttöönotto sekä käytönopastus.

Maalämpötarjouksien asennuksen osuutta vertaillessa kannattaa huomioida muun muassa seuraavat asiat: sisältyykö asennuksen hintaan laitteiden haalaus, saneerauskohteissa vanhojen laitteiden purkaminen ja kierrätys, sähkötyöt- ja tarvikkeet ja käyttöveden kytkeminen.

Gebwell Oy:n jälleenmyyjät tarjoavat halutessasi maalämpöjärjestelmän avaimet käteen -toimituksena, joka sisältää lämpökaivon porauksen sekä käyttövalmiin maalämpöjärjestelmän asennettuna. Katso lähin myyjäsi Gebwell jälleenmyyjäkartasta!

Viilennys kaupan päälle

Maalämmityksessä kannattaa huomioida myös lähes ilmainen kiinteistön viilennysmahdollisuus. Lämpökaivoa voi käyttää kesäaikana myös viilennykseen. Gebwell lämpöpumpuissa on sisäänrakennettu valmius viilennyksen kytkentään. Jäähdytysenergian tuottamiseen tarvitaan lisäksi pelkkä kiertovesipumppu ja puhallinkonvektori. Maalämmön hintaa laskettaessa, kannattaa huomioida myös sähkötoimisen viilennyksen hankinta- ja käyttökustannuksia. Lue lisää maaviilennyksestä.