Maalämpö on puhdasta, uusiutuvaa luonnon energiaa
Maalämpö ja lämmin käyttövesi
Meille tulee silloin tällöin tiedusteluja siitä, että riittääkö maalämpöpumpusta lämmin käyttövesi. Kerromme ohessa eri tavoista, joilla maalämpöpumpulla voidaan lämmittää käyttövettä ja eri tapojen vaikutuksesta lämpimän käyttöveden riittävyyteen.
Omakotitalojen maalämpöjärjestelmiä voidaan toteuttaa erilaisilla lämpimän käyttöveden lämmitystavoilla. Valmista lämmintä käyttövettä tekevissä järjestelmissäkylmä vesi lämmitetään käyttölämpöiseksi, kuten esimerkiksi Gebwellin Aries lämpöpumpussa. Myös käyttövedenlämmittimet, esim. Gebwell 300 käyttövedenlämmitin, perustuvat tähän toimintaperiaatteeseen.
Energiavaraajiin perustuvissa järjestelmissä kylmä käyttövesi lämmitetään lämmönsiirtimen kautta käyttölämpöiseksi kulutushetkellä. Lämmönsiirtimenä voi toimia kierukka tai levylämmönvaihdin. Kauko-, öljy- ja puulämmitysjärjestelmissä käyttöveden lämmitys toteutetaan näin.
Valmista lämmintä käyttövettä tekevän järjestelmän säiliö voi olla pienempi kuin varaajaan perustuvan järjestelmän säiliö, jossa vastaavaan käyttövesimäärään tarvitaan 2-5 kertaa suurempi varaaja. Syy tähän on, että varaajiin perustuvissa järjestelmissä säiliön on aina oltava haluttua veden lämpötilaa n.1-5 astetta lämpimämpi, kun taas valmista käyttövettä varastoivissa järjestelmissä voi säiliön alaosassa olla kylmää vettä, ja säiliön yläosassa on vielä kuumaa vettä valmiina.
Valmista lämmintä käyttövettä säiliössä
- Säiliö yleensä ruostumatonta terästä
- Maalämpöjärjestelmissä latauskierukka säiliön sisällä tai ns. kaksoisvaippavaraaja
- Aries maalämpöpumpussa latauskierukka
- Kylmä vesi tulee säiliön alaosaan, lämmin vesi lähtee varaajan yläosasta
- Käyttöveden kierrolle on yleensä omat yhteet, käyttöveden kierto voi sekoittaa kerrostumat väärin asennettuna
Käyttöveden kulutushetkellä lämmittävät varaajat
- Säiliö yleensä teräksestä, säiliössä lämmitysverkoston vesi (sama mikä kiertää lattialämmitys- tai patteriverkostossa)
- Kylmä vesi lämmitetään kulutushetkellä lämmönvaihtimen kautta
- Levylämmönvaihdin tai
- Säiliön sisällä oleva kierukka
- Kierukan teho riippuu sen koosta, ja säiliön sisäisistä virtaamista
- Käyttöveden kulutushetkellä säiliö jäähtyy kierukan ympäriltä
Käyttöveden kulutushetkellä lämmittävät siirtimet
- Kaukolämmössä käyttövesi lämmitetään kulutushetkellä lämmönsiirtimen avulla
- Lämmintä vettä riittää loputtomasti
Lämpimän käyttöveden riittävyys eri
lämmitystavoissa
Kaukolämmityksessä käyttövesi ei lopu, ellei kaukolämpöverkossa ole jotain vikaa.
Käyttövettä varastoon lämmittävissä järjestelmissä varaajan tai käyttövedenlämmittimen koko määrittelee sen, kuinka pitkäksi aikaa käyttövesi riittää ns. yhdellä valutuksella.
Lämmitysjärjestelmän lämmitysteho määrittelee sen, kuinka nopeasti käyttövesi latautuu uudelleen. Mitä suurempi teho, sitä nopeammin käyttövettä saa taas uudelleen. Esimerkiksi tyypillisessä sähkötoimisessa käyttövedenlämmittimessä on 3 kW sähkövastus, poistoilmalämpöpumppu ilman sähkövastusta 2-4 kW ja maalämpöpumpun kompressorilämmitys 5-10 kW.
Ohessa suuntaa antava taulukko käyttöveden riittävyydestä eri lämmitystavoilla ja varaajaratkaisuilla
Aries lämpöpumppu (185 l, 55°C) |
Aries lämpöpumppu (185l, 65°C) |
Aries lämpöpumppu + Gebwell 300 (460 l, 55°C) |
||
Yksi suihku (38°C – 0,2 l/s) | 20-25 | 32-35 | 60 | minuuttia |
Kaksi suihkua (38°C – 0,4 l/s) | 8-12 | 14-16 | 30 | minuuttia |
55 asteista vettä | 180 | 220 | 455 | litraa |
38 asteista vettä | 290 | 360 | 750 | litraa |
Sähkövaraaja (275 l, 55°C) |
Sähkövaraaja (275 l, 65°C) |
Poistoilmalämpö- pumppu (180 l, 55°C) |
||
Yksi suihku (38°C – 0,2 l/s) | 33-36 | 45 | 20-25 | minuuttia |
Kaksi suihkua (38°C – 0,4 l/s) | 15-17 | 20-22 | 8-12 | minuuttia |
55 asteista vettä | 275 | 335 | 180 | litraa |
38 asteista vettä | 440 | 550 | 290 | litraa |
Maalämpöpumpulla käyttöveden lämpötila saadaan nostettua kompressorilla vähintään 55 asteeseen, jonka jälkeinen kuumennus tehdään sähkövastuksella. Muillakin lämpöpumpuilla käyttöveden lämpötila saadaan kompressorilla nostettua n. 50-55 asteeseen, jonka jälkeinen lämmitys tehdään sähkövastuksella.